Mikä on näyttötutkinto? Mitä se tarkoittaa käytännössä? Mitä se pitää sisällään? Mitä opettajan pitää tehdä näyttötutkinnossa? Ohjaava ope? Arvioija? Monia avoinaisia kysymyksiä. Pidin webinaarin kertoen näyttötutkinnoista AmoOhjaajille.
Aloitin webinaarin kysymällä, "kuinka moni on ollut mukana arvioimassa näyttöjä?" "Tai onko näyttötutkinnon käytäntö tuttu?" Jokainen vastasi kieltävästi. Se tieto asetti koko asetelman täysin uuteen kulmaan; mieleni täyttyi asioilla, joita piti lisätä sisältöön. Ensimmäinen kehittämiskohde itselleni: SELVITÄ ETUKÄTEEN KUULIJAKUNTASI KOKEMUKSET KESKUSTELUN AIHEESTA.
Tämän lyhyen aivomyrskyni jälkeen jatkoimme ja kävi ilmi, ettei Adobe Connect näyttänytkään kaikkia slidejä. Tästä lannistumatta yritin erilaisten käytännön esimerkkien avulla avata jokaisen sliden sisältöä. Toinen kehittämiskohteeni: OSAA ASIASI. Ts. ota niin paljon kuin mahdollista selville esittelemästäsi asiasta, jotta pystyt avaamaan sen tarpeen vaatiessa kuulijoillesi monella eri tasolla.
Kolmannen haasteen loi korkea kuumeflunssa. Tehokkaasti lääkitettynä ääni pysyi eikä yskittänyt, kuume nousi jo tunnin lopulla. Mutta vaikutti siltä, ettei huonohko olo välittynyt kuulijoille. Kolmas kehittämiskohteeni: LUENNOI TERVEENÄ. Työpaikallekaan et mene sairaana. Olisin voinut pyytää siirtämään ajankohtaani, mutta toisaalta, olin jo tehnyt työn ja testannut kaiken eli antaa palaa.
Lyhyesti kerrottuna kävin läpi, mitä tarkoittaa näyttötutkinto ja sen lakipuolen. Kerroin mm.
- näyttötutkinnon suorittamisen; miten ja aikajanan
- näyttötutkinnon perusteet
- henkilökohtaistaminen, tunnistaminen ja tunnustaminen
- arvioijat ja arviointi
- arvioinnin kohteet ja kriteerit
- muutokset, oikaisut, todistukset, tutkintotodistuslautakunta jne.
Avasin asioita Omnia -casen avulla eli miten näyttötutkintoa on viety eteenpäin eri oppilailla; mitä eri keinoja on käytetty. Heti alussa pyysin AmoOhjaajia avaamaan merkonomien Myynnin ammattitutkinnon. Sen avulla avasin kriteereitä ja kohteita, kuten myös koko 3-vuotisen tutkinnon suorittamista. Annoin esimerkkinä Aleksin urapolkulaisen ja joustavan oppimisen opiskelijan. Kerroin Jessikasta, joka aloitti näyttötutkintojen tekemisen työpaikalla jo toisesta kouluviikosta alkaen. Lisäksi avasin keskustelua erityisoppilaista, joille näyttötutkinnon suorittaminen työpaikalla voi olla se paras keino.
Koska lakitekstit ovat tylsiä vaikkakin erittäin tarpeellisia, avasin monesti asian kysymällä esim. "Mitä tämä sitten tarkoittaa?". Eli miten tämä kaikki sujuu käytännössä opettajan, työssäoppijan ja työpaikkaohjaajan näkökulmasta. Se oli välillä haasteellista, sillä Adobe Connect ei jostain syystä aukaissut läheskään kaikkia dioja. Jouduin siis kehittämään koko keskustelun uusiksi uudelta pohjalta. Mielestäni työstin sen kuumeiseen oloon nähden hyvin. Toisaalta kävin keskustelua läpi Omnia casen avulla, en niinkään reformiuudistuksen näkökannalta, jota olisin voinut käydä ehkä hieman enemmän läpi. Lisäksi olisin voinut osallistuttaa kuuntelijoita enemmän kysymyksillä.
Olen ollut työssäoppijana ammattikorkeakoulussa, työpaikan työohjaajana ja ohjaavana opettajana ammattioppilaitoksessa. Olen ollut kymmenien näyttöjen arvioijana. Kokemustaustani on siis laaja sekä teoreettisesti että käytännössä. Olen jokaiselta puolelta huomannut monia kehittämiskohteita, joille toivon ratkaisua reformin avulla.
Ja koska kuume on yhä korkealla, päätän tämä opiskelija-arvioon AmoOhjaajiin kuuluvalta Eveliinalta:
"Tarja Miettisen esitys 17.10. 2016
Tapahtuma alkoi siten, että opettaja kysyi kuinka monelle
aihe oli tuttu, mikä oli hyvä ja nopea kartoitus osallistujien aiemmista
tiedoista. Opettaja puhui rauhallisesti ja puhetta oli helppo seurata.
Lihavoinnit dioissa auttoivat seuraamista ja toivat esille sen, mikä on
erityisen tärkeää. Opettaja myös sanoi useampaan kerran, että osallistujat
voivat esittää kysymyksiä, mikä lisäsi vuorovaikutusta opettajan ja muiden
osallistujien välillä. Esimerkki Aleksista ja merkonomien koulutuksesta
auttoivat ymmärtämään käsiteltyä aihetta käytännössä.
Pidin erityisen paljon opettajan tavasta vastata omiin
kysymyksiin, esimerkiksi ”Eli mitä tämä tarkoittaa?, Mitä merkonomin pitää
osata?”. Kysyvä tapa auttoi keskittymään puheeseen. Välikysymykset osallistujien
kokemuksista olivat hyviä. Chatti toimi sopivana välineenä välikysymyksille.
Esityksestä välittyi opettajan asiantuntijuus sekä opetuksen
sisällöstä että opetuksesta!"
Verkkosessiot 17.10.16 / AmO Ohjastajat
VastaaPoistaEveliina Heino: Ammatillisen opettajan urapolut
Tarja Miettinen: Näyttötutkinnot
Ensin muutamia teknisiä ja muita yleisiä seikkoja. Kuten Eveliinakin teki, huone kannattaa avata hyvissä ajoin ennen sessiota ja osanottajia voi pyytää kirjautumaan ennalta. AC on yleensä varmatoiminen, mutta kuten havaittiin saattaa ilmetä kuuluvuus- ja mikrofoniongelmia. Omat laitteet voi testata yläpalkin kohdasta meeting > Audio Setup Wizard > aja ohjelma ja muuta säädä mikkiä tai kameraa tai kaiuttimia. Ääni ei kierrä, jos käytössä on sankaluurit tai sitten kukin sulkee mikkinsä kun ei sitä käytä. Session vetäjän kannattaa selkeästi antaa toimintaohjeet ja muutenkin johtaa istuntoa esim. jakamalla puheenvuorot. Verkossa eivät eleet ja ilmeet kerro aikeista. Kamerat voi pitää päällä, kun osallistujia puoli tusinaa tai vähemmän. Toisia odotellessa voi käydä kuulumisia-kierrosta, jolloin osallisuuden tunne säilyy.
Sekä Eveliina että Tarja olivat valmistelleet sessionsa huolellisesti. Heidän tapaan on tärkeää uploadata aineisto ennalta, pdf, pptx, word doc. Jos käyttää linkkejä, whiteboadia, noteja tai näyttää jotain työpöydältään, kannattaa harjoitella ennalta, kuten Tarja linkkien osalta oli tehnytkin. Yksi uusi juttu per istunto on ehkä sopiva tahti lisätä ominaisuuksien käyttöönottoa. Laitoin yleiseen jakoon ohjeita, katsokaa niitä.
Eveliina oli valinnut aiheekseen ammatillisen opiskelijan urapolut. Kuten hän kertoi, asia oli hänelle uusi. Tämä näkyi siinä, että sisältöä oli runsaasti ja hän joutui karsimaan sitä esityksen aikana. Uuden ja laajan aiheen valmistelussa kannattaa fokusoida muutamiin ydinasioihin ts. tehdä ydinainesanalyysi. Eveliina selvisi session aikana karsimisesta sujuvasti eikä se häirinnyt osallistujaa. Alkua häiritsivät tekniset ongelmat, mutta kun päästiin varsinaiseen opetusosuuteen, toiminta eteni luontevasti ja rauhallisella otteella. Itselleni paras osuus oli osallistujien urapolkukertomukset. Olennainen tuli jo siinä, järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia ja yksilöt rakentavat omat urapolkunsa muuttuvissa henkilökohtaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Tarkkaa tilastotieto tutkinnoista, opinnoista etenemisestä, työllistymisestä yms. löytyy osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi
Tarja toi käsittelyyn kaikille muille uuden aiheen näyttötutkinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä sen taustalla oleva ajattelu osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä oppimisen henkilökohtaistamisesta on yksi tulevan ammatillisen koulutuksen 2018 reformin ydinkohdista. Samoin ammattikorkeakoulujen AHOT-menettely ja työnopinnollistaminen perustuvat samaan ideaan. Oltiin siis olennaisen äärellä. Tarja olisi voinut vielä selkeämmin kertoa, että nyt puhutaan aikuisopiskelijoiden näyttötutkintojärjestelmästä. Nuorilla on edelleen opetussuunnitelmaperustainen järjestelmä, jossa kylläkin on ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppimista. Nuorille todistuksen antaa oppilaitos ja aikuisille tutkintotoimikunta. Reformin yksi tarkoitus tehdä em. yhtenäinen järjestelmä, joka ei erottele opiskelijoita iän tai koulutuksen rahoituksen perusteella. Tarjan esiintyminen on selkeää ja eteneminen johdonmukaista. Eniten minua miellytti se, että byrokraattista tausta-aineistoa avattiin opiskelija- ja Omnia-tason caseilla.
Erittäin hyvä alku teidän verkkosessioillenne – rima on aika korkealla tuleville sessiolle