Teemaluentojen kommentointi 1; Ammatillinen koulutus - yhteiskunta -muutos, Kari Kekkonen

Sain tehtäväksi kommentoida eri teemaluentoja. Aloitin Kari Kekkosen aiheesta Ammatillinen koulutus - yhteiskunta -muutos. Miksi? Jotta oppisimme historiasta ja osaisimme korjata virheet ja ehkä tehdä omiakin virheitä ja oppia niistä, historia pitää tuntea. Toisaalta Suomen nykyinen koulutusmalli on suhteellisen uusi, maailmallakin kehuttu. On siis mielenkiintoista tietää, mihin menestystekijät pohjautuvat. 

Yhteiskunnan kehitys on vaatinut uutta koulutusta. Pientilallisten vähennettyä, suurten ikäluokkien siirtyessä kaupunkiin on syntynyt uusia työtehtäviä. Maatalouden alasajo, kaupunkien kehittyminen ja töiden siirtyminen kaupunkeihin on luonut uutta koulutusta. Tätä jatkoivat automatisaatio ja nykyisin mm. digitalisaatio. 1960-luvulla kehittynyt ammattikoulutus vastasi silloiseen työelämän tarpeeseen. Lukiokasvatus, amk-järjestelmän saapuminen ja keskiasteen uudistus rakentui 1990-luvun tienoilla. Nyt edessämme on koulutusreformi. Muutosta on tapahtunut kautta aikojen ja tulee tapahtumaan. Muutos on edellytys uuden kehittymiselle. Ts., mitä tapahtumia työelämässä tuleekaan eteen, ne muuttavat myös koulutusrakennetta pienellä viiveellä. Koulutusrakenne kuitenkin tulee aina perässä. 

Suomessa on osattu luoda kansallinen menestyskonsepti koulutuskesta. Siitä on luotu myös vientituote. Miksi siis on nyt luotu uusi koulutusreformi? Kommentoin aihetta tästä eteenpäin ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.

Erityisesti ammatillisissa aineissa on työelämän merkitys painava; pyritään seuraamaan työelämän kehittymistä ja kehittämään opetusta sen tarpeita vastaavaksi. Tässä ei aina onnistuta vaan koulutus laahaa perässä. Työelämän muutokset ovat myös todella nopeita tällä vuosikymmenellä; digitalisaatio ja globalisaatio luovat uusia asioita joka päivä rajulla vauhdilla. Luodun koulutusreformin avulla pyritään saamaan ammatillinen opetus vastaamaan työelämän kehittymistä, esimerkiksi oppisopimusmallin ja työelämäharjoitusten avulla. Toisaalta, erimerkiksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opintojen osarahoittajina voivat toimia yritykset. Sitä kautta myös ammatilliset oppilaitokset voisivat hyötyä sekä taloullisesti että opetuksen sisällön suuntaamisessa.  

Nyt jo alkaneen reformin myötä opettajan työn sisältö ja toimintatavat ovat muuttuneet. Opetussuunnitelmien uudistus korostaa opiskelijan omatoimisuutta. Rakenteiden muutos ohjaa opettajat uusiin pedagogisiin toimintamalleihin. Näkemys oppimisesta, ohjauksesta ja opettamisesta uudistuu ja on osin jo uudistunut. Esimerkiksi entinen ryhmäläiseni Emmi Ahola on erinomainen esimerkki uudesta tavasta oppia, ohjata ja opettaa. Hän siirtyi toisella luokalla opiskelemaan joustavasti: http://yle.fi/uutiset/3-9231043.

“Olin koulussa kuin piru” – Uusi opetustapa muutti Emmin käytöksen ja ulkonäön

Emmi Ahola uskoi koko peruskoulun ajan, ettei hän opi mitään. Ammattiopisto muutti häirikön kunnianhimoiseksi tsemppariksi."

Uuden reformin myötä Emmille pystyttiin tarjoamaan joustavaa opiskelutapaa. Käytännössä opiskelija suunnittelee yhdessä joustavien opintojen ohjaavan opettajan kanssa viikko- ja kuukausisuunnitelmat; mitä opintoja hän tekee minäkin päivänä, milloin tekee kokeet ja missä välissä hän suorittaa työssäoppimiset. Opiskelija saa jatkuvaa tukea opintoihinsa. 

Mielestäni tämä alla oleva kuva tiivistää hyvin yhteistyön opettajan ja opiskeljan välillä. Kuvassa opiskelija Eden ja opettaja Nina katsovat yhdessä viikkosuunnitelmaa ja tehtäviä. Tämä opettaa opiskelijaa tarttumaan opintoihin täysin eri tavalla; koska opiskelija suunnittelee itse viikkonsa sisällön ja kokeet, hän myös ottaa jo ensiaskeleen omatoimisuuteen. Lisäksi hän tietää, että hänellä on "turvaverkko" jatkuvasti käytössään eli opettajat ja erityisopettajat, tarvittaessa myös terveydenhoitaja ja muut terveydenhuollon henkilöt.

      Liiketalouden lehtori Niina Ristimäki auttaa merkonomiopiskelijaa Eden Noamia englannin tehtävissä. Noam käy tekemässä rästiin jääneitä tehtäviään kerran viikossa joustavan opetuksen ryhmässä. Muut päivät hän on työharjoittelussa.Mikko Koski / Yle

Kuten Kari Kekkonen kuvaa diasarjassaan, opettajan rooli muuttuu. Orientaation muutos on selkeästi kohti joustavuutta ja henkilökohtaistamista. Näkemys kohtaamisesta on asettanut myös kehittymismahdollisuuksia opettajille. Nuorisotakuu antaa omat haasteensa. Opettajan työn sisältö on muuttunut; opettaja ei ole enää pelkkä opetuksen antaja. Opettajan työ on kokonaisvaltaista opiskelijan ohjaamista kohti tavoitteita eli valmistumista. Se on monipuolista, haastavaa ja antoisaakin työtä. Kymmenen vuoden sisällä myös nähdään, onko koulutusreformi uudistunut. Sitä odotan mielenkiinnolla!