Teemaluentojen kommentointi 4: Verme - vertaisryhmämentorointi, Merja Alanko-Turunen ja Heikki Pasanen

 

Moniko tietää, mitä Verme tarkoittaa? Katsoin Merja Alanko-Turusen ja Heikki Pasasen videon vertaismentoroinnista. Verme:llä siis tarkoitetaan vertaisryhmämentorointia. Ammatillisen koulutuksen työelämä peilaa jatkuvasti kehittyvää ja muuttuvaa työ- ja talouselämää. Muutos vaatii opettajilta erilaisia rooleja, sillä perinteiset opetusmenetelmät eivät enää ole riittäviä. Tällöin kysymyksinä ovat muun muassa se, millaista työtä ollaan tekemässä ja milloin opettajan työ on riittävää. Näihin työelämän tarpeisiin on kehitetty vertaisryhmämentorointi.

Verme:ssä vertaisella tarkoitetaan toista samaa työtä tekevää tai samassa kontekstissa työskentelevää ihmistä. Vertainen pitää sisällään kolme eri ulottuvuutta jotka ovat; eksistentiaalinen vertaisuus, epistemologinen (tieto-opillinen) vertaisuus ja eettinen vertaisuus. Eksistentiaalisella vertaisuudella tarkoitetaan sitä, että vaikka henkilöt ovat organisaatiossa eri asemissa, he kuitenkin jakavat jotakin yhteistä. Epistemologinen vertaisuus tarkoittaa sitä, että osallistujat tuovat jotakin omaa keskusteluun, jota sitten jäsennetään yhdessä. Eettinen vertaisuus taas tarkoittaa, että jonkun täytyy ottaa vastuu prosessin etenemisestä.

Verme vaatii tilaa ja aikaa. Tällä tarkoitetaan rauhaa reflektoida ja pohtia omaa tekemistään. Tämä auttaa jäsentämään opettajan omaa paikkaa eri prosesseissa. Vermen tavoitteena on työhön, työstä ja työssä oppiminen, missä keskeisessä roolissa on oman työn kehittäminen sekä työssä jaksamisen parantaminen. Merkittävää on mahdollistaa keskustelu oman työn kehittämisestä. Vermen avulla arkea ikään kuin työstetään näkyväksi.

Tärkeää vertaisryhmämentoroinnissa on yhdessä muodostetut tavoitteet. Yhteiselle tapaamiselle tulisikin asettaa selkeät tavoitteet ja syyt sille, miksi kokoonnutaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi työhyvinvoinnin parantaminen. Verme-istunnot tuleekin näin organisoida. Kokoontuminen tulee sopia ja sille tulee varata aika ja paikka. Hyvä tapaamisrytmi on esimerkiksi kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Ryhmä sopii työskentelylle säännöt ja keskustelulle aihe-alueet. Tärkeää kokoontumisten aluksi on rauhoittua ja tiedostaa tilaan tuleminen (check-in-vaihe). Tätä voidaan edistää esimerkiksi kuulumiskierroksella, jonka tavoitteena on luoda sopiva ilmapiiri tapaamiselle. Tämän jälkeen aloitetaan työstövaihe, jossa keskustelunaiheet otetaan puheeksi. Lopuksi tapaamisen antia analysoidaan yhdessä (check-out-vaihe). 

Vermeä voidaan käyttää työyhteisön kehittämisen välineenä. Se lisää tietoisuutta omasta ja muiden työstä ja voidaan ajatella, että tätä kautta se myös luo keskusteluyhteyden ihmisten ja organisaation eri prosessien välille. Vermen avulla voidaan lisätä työmotivaatiota ja edistää työssä jaksamista. 

Olen täysin samaa mieltä, siitä että Verme voi olla hyvä työmotivaation ja työssä jaksamisen väline. Olen osallistunut Vermeen, mutta siinä ilmeni monia ongelmia. Ensinnäkin Verme -ryhmä koostui monen eri alan yksilöistä. Aloja eivät yhdistäneet mitkään muut kuin työnantaja. Työn sisällöstä löytyi hieman yhteistä mm. opiskelijoiden ikäjakaumalla. Kokemalleni Vermelle yritettiin löytää sopivaa aikaa kaikkien kesken; ei onnistunut. Verme tapahtui n. 2 kk:n välein. Istunnoissa ollessani koin, ettei ratkaisukeskeisiä elementtejä noussut esille. Päinvastoin, osallistujat vain valittivat työstään eikä mitään työmotivaation lisäämiseen tai työssä jaksamisen edistämiseen liittyviä tapoja tai tehtäviä tehty. Vermet olivat mielestäni todella raskaita ja jäinkin niistä sen vuoksi pois. 

Verme vaatii johtajuutta, selkeää rakennetta ja käsiteltävien aiheiden ratkaisukeskeisiä toimintatapoja. Vermen tulee peilata opettajan jokapäiväistä työtä. Oikealla tavalla toimiessaan Verme  on varmasti hyvä väline.