Havainnointia Tie Yrittäjyyteen 28.10.2016

Pääsin seuraamaan Elina Ilorannan opetusta täysin uuden kurssin ensimmäiselle tunnille. Onneksi saavuin ajoissa, sillä kävi ilmi, että kurssin nimi ei ollutkaan Tie Yrittäjyyteen vaan se oli samana aamuna vaihtunut Yrittäjyys ja Innovaatiot -nimiseksi kurssiksi. Sain myös tietooni, ettei Elinalle oltu annettu tietoja opetussuunnitelmasta eikä opiskelijoiden taustoista (esim. monenko vuosikurssin opiskelijoita, missä vaiheessa yritystoiminnan suunnittelua jne.). Huh, mikä haaste! Tältä pohjalta nähden Elina suoriutui kaikesta erinomaisesti! Ja hypätäänpä tunteihin!

                                               

                           

Elina piti kurssin HEO Kansanopiston opiskelijoille. Luokkatilaan saapui 10 opiskelijaa, jotka edustivat opintotarjontaa monipuolisesti. Luokkatilat oli perinteinen luentoluokka; kahden istuttavat pöydät kolmessa eri rivissä, ikkunat yhdellä sivustalla, ei tietokoneita, edessä heijastuskangas ja liitutaulu sekä opettajan pöytä. Ei mitenkään innostava, mutta sellainen, johon jokainen suomalainen on tottunut. :)

Elina aloitti kertomalla kurssin teemat ja oman taustansa. Sen jälkeen hän heijasti kankaalle kysymyksiä, joihin jokaisen oppilaan piti vastata. Kuten esimerkiksi, "Kerro itsestäsi. Onko sinulla yrittäjäkokemusta.". Elina pystyi tällä fiksulla menetelmällä ottamaan selville jokaisen oppilaan yrittäjyysosaamisen tason ja taustat. Erinomaista! Kävi ilmi, että moni oli tullut oppimaan, mitä yrittäjyys konkreettisesti on; esim. miten laskutan, miten perustan yrityksen, mikä on osakeyhtiö jne. Ryhmästä vain yhdellä oli jonkinlainen käsitys, mitä yrittäjyys on. Tältä pohjalta Elina pystyi myös kertomaan opintojen sisällöstä oikealla tavalla eli ensikertalaisille uusia asioita. 

Ensimmäisen päivän sisältö kohdistui yrittäjyyden sisältöön; mitä ovat sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys, mitä ominaisuuksia yrittäjällä on hyvä olla, miksi yrittäjäksi ryhdytään yms. Elina teetätti mm. hauskan Yrittäjyystestin netissä. Tätä hieman mietin, sillä luokassa ei ollut koneita. Mutta, nykyajan oppilaat ovat digitalisaation lapsia. Jokainen opiskelija kaivoi esille jonkinlaisen digitaalisen laitteen, jolla pääsi nettiin tekemään testin. Lisäksi opiskelijat tekivät 2 ryhmätyötä: toisessa keksittiin yritysideoita ja toisessa mietittiin yrittäjän tarvittavia ominaisuuksia. Tämän lisäksi Elina antoi kotitehtävän. 

Työssään Elina oli reagoiva, joustava, sosiaalinen ja eteenpäin menevä. Hän antoi opiskelijoille tilaa miettiä ja kommentoida, kysyi välillä "Onko kellään ajatuksia siitä, mitä kävimme juuri läpi.". Elina osasi avata erinomaisesti uusia sanoja opiskelijoille mm. taululle piirtämiensä kuvien avulla (esim. mitä tarkoittaa kausaalinen yrittäjyys). Menetelminä hän käytti perinteistä luentoa, kyselyitä, ryhmätöitä, yksilötöitä sekä taululle kirjoittamista. Toiminnassaan hän on osallistuva ja osallistava, rento ja puhelias opettaja. Oli ilo seurata näitä tunteja! 

Näyttötutkinnot -webinaari 17.10.2016

Mikä on näyttötutkinto? Mitä se tarkoittaa käytännössä? Mitä se pitää sisällään? Mitä opettajan pitää tehdä näyttötutkinnossa? Ohjaava ope? Arvioija? Monia avoinaisia kysymyksiä. Pidin webinaarin kertoen näyttötutkinnoista AmoOhjaajille. 

Aloitin webinaarin kysymällä, "kuinka moni on ollut mukana arvioimassa näyttöjä?" "Tai onko näyttötutkinnon käytäntö tuttu?" Jokainen vastasi kieltävästi. Se tieto asetti koko asetelman täysin uuteen kulmaan; mieleni täyttyi asioilla, joita piti lisätä sisältöön. Ensimmäinen kehittämiskohde itselleni: SELVITÄ ETUKÄTEEN KUULIJAKUNTASI KOKEMUKSET KESKUSTELUN AIHEESTA.

Tämän lyhyen aivomyrskyni jälkeen jatkoimme ja kävi ilmi, ettei Adobe Connect näyttänytkään kaikkia slidejä. Tästä lannistumatta yritin erilaisten käytännön esimerkkien avulla avata jokaisen sliden sisältöä. Toinen kehittämiskohteeni: OSAA ASIASI. Ts. ota niin paljon kuin mahdollista selville esittelemästäsi asiasta, jotta pystyt avaamaan sen tarpeen vaatiessa kuulijoillesi monella eri tasolla.

Kolmannen haasteen loi korkea kuumeflunssa. Tehokkaasti lääkitettynä ääni pysyi eikä yskittänyt, kuume nousi jo tunnin lopulla. Mutta vaikutti siltä, ettei huonohko olo välittynyt kuulijoille. Kolmas kehittämiskohteeni: LUENNOI TERVEENÄ. Työpaikallekaan et mene sairaana. Olisin voinut pyytää siirtämään ajankohtaani, mutta toisaalta, olin jo tehnyt työn ja testannut kaiken eli antaa palaa. 

Lyhyesti kerrottuna kävin läpi, mitä tarkoittaa näyttötutkinto ja sen lakipuolen. Kerroin mm.

- näyttötutkinnon suorittamisen; miten ja aikajanan

- näyttötutkinnon perusteet

- henkilökohtaistaminen, tunnistaminen ja tunnustaminen

- arvioijat ja arviointi

- arvioinnin kohteet ja kriteerit

- muutokset, oikaisut, todistukset, tutkintotodistuslautakunta jne.

Avasin asioita Omnia -casen avulla eli miten näyttötutkintoa on viety eteenpäin eri oppilailla; mitä eri keinoja on käytetty. Heti alussa pyysin AmoOhjaajia avaamaan merkonomien Myynnin ammattitutkinnon. Sen avulla avasin kriteereitä ja kohteita, kuten myös koko 3-vuotisen tutkinnon suorittamista. Annoin esimerkkinä Aleksin urapolkulaisen ja joustavan oppimisen opiskelijan. Kerroin Jessikasta, joka aloitti näyttötutkintojen tekemisen työpaikalla jo toisesta kouluviikosta alkaen. Lisäksi avasin keskustelua erityisoppilaista, joille näyttötutkinnon suorittaminen työpaikalla voi olla se paras keino. 

Koska lakitekstit ovat tylsiä vaikkakin erittäin tarpeellisia, avasin monesti asian kysymällä esim. "Mitä tämä sitten tarkoittaa?". Eli miten tämä kaikki sujuu käytännössä opettajan, työssäoppijan ja työpaikkaohjaajan näkökulmasta. Se oli välillä haasteellista, sillä Adobe Connect ei jostain syystä aukaissut läheskään kaikkia dioja. Jouduin siis kehittämään koko keskustelun uusiksi uudelta pohjalta. Mielestäni työstin sen kuumeiseen oloon nähden hyvin. Toisaalta kävin keskustelua läpi Omnia casen avulla, en niinkään reformiuudistuksen näkökannalta, jota olisin voinut käydä ehkä hieman enemmän läpi. Lisäksi olisin voinut osallistuttaa kuuntelijoita enemmän kysymyksillä.

Olen ollut työssäoppijana ammattikorkeakoulussa, työpaikan työohjaajana ja ohjaavana opettajana ammattioppilaitoksessa. Olen ollut kymmenien näyttöjen arvioijana. Kokemustaustani on siis laaja sekä teoreettisesti että käytännössä.  Olen jokaiselta puolelta huomannut monia kehittämiskohteita, joille toivon ratkaisua reformin avulla. 

Ja koska kuume on yhä korkealla, päätän tämä opiskelija-arvioon AmoOhjaajiin kuuluvalta Eveliinalta: 

"Tarja Miettisen esitys 17.10. 2016

Tapahtuma alkoi siten, että opettaja kysyi kuinka monelle aihe oli tuttu, mikä oli hyvä ja nopea kartoitus osallistujien aiemmista tiedoista. Opettaja puhui rauhallisesti ja puhetta oli helppo seurata. Lihavoinnit dioissa auttoivat seuraamista ja toivat esille sen, mikä on erityisen tärkeää. Opettaja myös sanoi useampaan kerran, että osallistujat voivat esittää kysymyksiä, mikä lisäsi vuorovaikutusta opettajan ja muiden osallistujien välillä. Esimerkki Aleksista ja merkonomien koulutuksesta auttoivat ymmärtämään käsiteltyä aihetta käytännössä.

Pidin erityisen paljon opettajan tavasta vastata omiin kysymyksiin, esimerkiksi ”Eli mitä tämä tarkoittaa?, Mitä merkonomin pitää osata?”. Kysyvä tapa auttoi keskittymään puheeseen. Välikysymykset osallistujien kokemuksista olivat hyviä. Chatti toimi sopivana välineenä välikysymyksille.

Esityksestä välittyi opettajan asiantuntijuus sekä opetuksen sisällöstä että opetuksesta!"

Havainnointia Haaga-Helia ja Metropolia yhteistyö, palveluinnovointi, 6.10.2016

Yhteistoimintaa Haaga-Helian ja Metropolian kanssa, n. 60 opiskelijaa eri oppimisalueilta ja n. 8 opettajaa Haaga-Helian Pasilan kampuksella. Haastetta kerrakseen! Seurasin siis 2 koulun palveluinnovoinnin ryhmiä. 

Alkutilanne tapahtui isohkossa luokassa, jossa oli ryhmäpöydät n. 6 henkilölle. Opiskelijat olivat kehittäneet ideoita oikeille yrityksille ryhmissä. Alussa muutama opettaja kertoi, mitä on tehty ja missä nyt mennään. Siitä jatkettiin päiväohjelman kertauksella. Pääsin seuraamaan Johanna Mäkeläisen kahden ryhmän vetämistä. Kokemuksena erittäin rikas!

Johanna vei ryhmän kerrallaan tietokoneluokkaan, jonka edessä oli pyöreä pöytä ja pehmeät istuimet. Tuon pöydän äärelle kokoontuivat ryhmät vuorotellen. Tila oli rakennettu lasista molemmille sivuille. Ääni ei kaikunut. Pöytä oli riittävä ja rennon oloinen.

Kävi ilmi, että koko jaksossa on luentoja, esityksiä, esiintymisiä, pitchauksia jne. Eli todella monipuolista tekemistä. Tänään oli välitsekkaus -päivä; missä mennään, minne edetään? Tunnelmat ja palautteet. Oppimisnäkemys on kokemuksellinen: opiskelija oppii tekemällä ja reflektoi tekemäänsä. Opettaja toimii ohjaajana. Opiskelijan tieto koostuu konkreettisesta toiminnasta, omakohtaisesta kokemuksesta, teoreettisesta tarkastelusta ja reflektoivasta tarkastelusta. Oppimismentelmänä Johannan keskusteluissa oli juuri keskustelu; opettaja kysyy, tunnustelee ja opiskelijat kertovat kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Opettaja ohjaa keskustelua ja rohkaisee siihen. Toisinaan hän antaa puheenvuoroja. 

Molempien ryhmien kanssa Johanna aloitti kysymällä yleisesti "Mitä kuuluu, miten menee?". Ja siitä keskustelu alkoi Johannan sitä ohjatessa. Seurasin kahta eri ryhmää. Tässä lyhyt kooste ryhmistä.

Keskusteluaihe: Kreainno -tapahtuma
Keskustelupaikka: Tietokoneluokka Haaga-Helian 3 kerroksessa.

Ryhmä 1) Yhteensä 6 nais- ja miesopiskelijaa, jotka jakoivat vuorotellen puheenvuoroja myös opettajan lisäksi. Tiimin dynamiikka toimi; opiskelijat olivat päättäneet yhteistuumin projektijohtajasta ja jokainen teki oman vahvuutensa mukaista työtä tiimissä. Ryhmä oli kehittänyt innovaatiivisen markkinointikeinon Lapinlahden Lähteelle. He kertoivat kokemuksiaan KreaInnosta; miltä se oli tuntunut, mikä oli onnistunut, mitä olisi voinut tehdä toisin. Ts. he osasivat reflektoida kokemaansa ja kehittää sitä. Miten saada innovaatio hyvin esille? Miten budjetoida se? Miten myydä se toimeksiantajalle? Mikä on sen uutuusarvo? Selkeästi hyvin toimiva, yhteistyökykyinen ja positiivinen ryhmä. Dynaaminen, itseohjautuvat tiimi.

Ryhmä 2) Yhteensä 3 opiskelijaa, joista yksi ei tullut paikalle eikä ole ollut usein paikalla. Hiljainen ryhmä, jota Johanna joutui jatkuvasti vetämään, ohjaamaan ja kyselemään sekä jopa antamaan selkeitä innovatiivisia ideoita. 3 tytön välinen yhteistyö ei toiminut. Syyksi sanottiin, että tapaamisia oli liian harvoin, yksi jäsen puuttui. Kävi ilmi, että opiskelijat olivat kokeneet kurssin sisällön hieman sekavaksi. Johannan rohkaisevana he päättivät ottaa kiinni jostain hänen antamistaan ideoista, mutta eivät päättäneet tapaamispäivää eivätkä jakaneet heti tehtäviä. Osaamisalueet ja vahvuusalueet sekavat, joista johtuen myös tiimin sisäinen vastuunjako puuttui. 

 

Erityisesti Ryhmän 2 kanssa tuli esille Johannan erinomaiset taidot vetää keskustelua, ohjata sitä samalla motivoiden opiskelijoita ja kehottaen heitä innovoimaan ja toimintaan. Hän osasi vetää ryhmät kehittäen ja samalla pitäen positiivisuuden huumorin yllä. Erityisesti ryhmän 1 kanssa oli paljon naurun ja ilon aiheita. Hyvän opettajan taidot huomasin siinä, että myös ryhmä 2 lähti keskustelusta hymyssä suin.

Mitä opin? Rohkaisu, motivointi, rajoissa pysyminen ovat ydinasioita keskustelussa. Keskustelun ohjaaminen on taitolaji, jota jokaisen opettajan pitää kehittää. Johanna on erinomainen opettaja, jolta opin paljon juuri tässä keskustelevassa opettamisessa. Kiitos #JohannaMäkeläinen!

Ja vielä Johannan kommentit ja palautteet: "Liitteessä lisätietoa KreaINNOsta. Tämä ensimmäistä kertaa kokeiltava kurssi on ollut erittäin haastava opettajille, joita on kuusi kolmesta eri koulutusohjelmasta, lisäksi kurssilla on kaksi asiakascasea ja kaiken kukkuraksi vielä yhteistyötä Metropolian kanssa. Kaikilla opettajilla on tietenkin vielä oma tyylinsä vetää kursseja, joten melkoista palapeliä kurssin kasaaminen on ollut. Tämä ei tietenkään saisi näkyä opiskelijoille. Periaatteessa joka opetuskerralle on määrätty vastuupari, joka vastaa ohjelmasta. mutta yllätyksiä sattuu aina. Pienryhmäkeskustelut, joita itsekin olit katsomassa menivät mielestäni mallikkaasti. Molemmat ryhmät ovat hyvin erilaisia, mutta uskon että molempien kanssa saimme läpikäytyä tärkeitä asioita. Päivän yllätys sattui keskustelujen jälkeen, kun vetovastuussa oleva opettaja päättikin saamansa palautteen perusteella vaihtaa luennoinnin itsenäiseen työskentelyyn luokissa, joissa tiimi täydentäisivät ideaansa liittyviä kanvaaseja. Todellisuudessa kukaan ryhmistä ei osannut kuitenkaan itsenäisesti täyttää kanvaasia, joten jokainen opettaja joutui kuitenkin esittelemään kanvaasit ryhmilleen. Ja minä siis näin ne silloin ensimmäistä kertaa, joten joutui navigoimaan hieman kieli keskellä suuta. Tiimiopettajuus ja sen mukana tulevat ’lieveilmiöt’ on muutenkin haastavin osa opettajan työtä. Kun itse tekee niin tietää mitä saa. J"

Havainnointia Digitaalinen myyntityö, Haaga-Helia, 6.10.2016

Digitaalinen myyntityö; erittäin ajankohtainen aihe. Maailma, yritykset ja yritysten tapa toimia digitalisoituu. Asiakkaan löytäminen ja tarpeiden täyttäminen on yhä hankalampaa. Havainnoimani

kurssi on ollut jo meneillään; opettaja tunsi opiskelijat ja opiskelijat tunsivat toisensa. Koko kurssin tavoitteet olivat selkeät ja sopivat opiskelijoille. 

Johanna Mäkeläisen vetämän kurssin  sisältö tukee tavoitteisiin pääsemistä eli miksi ja miten. Opetuksen sisältö tukee tavoitteisiin pääsemistä; luento oli erinomaisen loogisesti rakennettu ja esitetty. Oppimistilanne tuki opiskelijan aktiivista uuden tiedon rakentamista. Aihetta tuki myös se, että opiskelijat tunsivat suurimman osan käsitteistä. Perustelen tätä kertomalla, mitä kaikkea luennon aikana tapahtui. 

Opettaja aloitti katsomalla, ketä on paikalla. Opiskelijat juttelevat jatkuvasti, nostavat kätensä nimensä kuullessaan. Eli selkeästi tuttu luokka. Opettaja kertaa aikaisemmin tehdyn. Opiskelijat hiljenevät kuuntelemaan. Aloitetaan digitaalisen myyntityön taustatekijöillä, apuna on mm. Keskon Anni Ronkaisen diasarja Digitaalinen tulevaisuus. Mitä on globaali digitalisuus, esim. Pokemon Go'n avulla. Miten myynnissä pysytään kärryillä siinä, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee? Jokaisella meillä on n. 10 laitetta yhteydessä internetiin. "Kuinka moneen laitteeseen pääsette, jossa olette internetissä?, opettaja kysyy opiskelijoilta ja keskustelu alkaa. Uusi kuluttaja on diginapero. Miten se näkyy nuorilla? Kerrotaan, että yritys joko tekee digitaalisuudesta kilpailudun tai se on este kilpailukyvylle. Digitaalisuus ei ole vain teknologiaa vaan se on markkinointia, myyntiä, tapa tehdä töitä, yrityskulttuuria ja tiedolla johtamista. Luentoa, jossa vähän väliä Johanna tuo aiheen lähelle opiskelijan elämää ja kyselee opiskelijoilta kokemuksia, havaintoja yms.

Jokainen asiakas on monikanavainen asiakas: "Kuinka moni on käyttänyt kaupassa puhelinta?" Käsiä nousee ylös, reilut puolet. Jatketaan 3-4 neljän hengen ryhmätyöllä, jonka opiskelijat löytävät Moodlesta. Opiskelijat joutuvat miettimään ja etsimään konkreettisia esimerkkejä. Esimerkiksi "Etsi Facebookista ja Instagramista myytävä tuote. Avaa www.google.com/install ja luettele 5 eri tapaa, miten google voi auttaa myynnin tehostamisessa." Erinomaisia aiheita, joissa opiskelija joutuu tekemään töitä tehtävän eteen! Opettaja tarkistaa välillä, missä vaiheessa kukin ryhmä on eli kiertää luokan läpi.Tämän jälkeen esitetään vastaukset ryhmittäin. Opettaja haastaa jokaisen vastauksen jälkeen kaikki oppilaat kysymällä ”Löytyykö muuta?”. Ja sieltähän löytyy. :) Luento jatkuu jatkuvalla luento + välikysymykset + tehtävä -menetelmällä. Ja se toimii tämän ryhmän kanssa.

Opiskelijat käyttävät monipuolisesti eri välineitä: internetiä, Wordia, PowerPointia ja Moodlea. Yhteistyö oppilaiden kesken on mutkatonta ja toimivaa. Opiskelijoiden yksilölliset erot nousevat esille tiimityössä; opiskelijat haastavat toisiaan ryhmän keskellä. Opetusympäristönä on tietokoneluokka; 3 konetta vierekkäin 3 eri rivillä. Molemmilla puolilla ikkunat, edessä opettajan pöytä ja taulu. Edessä lisäksi erillinen pieni pyöreä pöytä ja istuimet. Henkinen ympäristö erinomainen; esille nousevat luottamus, rentous, vapaus ja  vastuu. Ryhmätyö tukee työelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja, neuvottelutaitoja, toisen kuuntelemista ja omaa arviointia. Usein sanotaan, ettei tämän tyyppisessä ympäristössä luovuus pääse valloilleen vaan tarvitaan enemmänkin esim. Fatboyta ja iPadeja; vapaata ympäristöä. Johannan vetämä luento ja luokka todistivat sen toisin; jos opettaja osaa motivoida ja ryhmä ottaa tiedon vastaan sitä analysoiden, jos tiimityö innostaa ja motivoi, ei ympäristöllä ole siinä tilanteessa väliä. 

Tässä tapahtui humanistista oppimista: opetus oli vuorovaikutuksellista ja keskustelevaa. Opetuksen sisältö oli opettajan valitsemaa. Tavoitteena on vuorovaikutus ja se onnistui erittäin hyvin tämän luennon ja ryhmän kanssa. Opettaja osasi motivoida ja innostaa oppilaita. Hän antoi ja sai palautetta samantien. NAURUA, TYÖTÄ JA RENTOUTTA!

Rentous, asiantuntevuus ja hyvä henki: ne ovat tältä kurssilta saamani oppi. Kuten Niall Fitzgerald on sanonut, "Data makes your briefcase heavy - insight makes you rich.". Tämän voi soveltaa kaupankäyntiin. Mutta mielestäni Johanna Mäkeläinen osasi soveltaa tämän myös opettamiseen. Opettajan työssä on tärkeää nähdä oppilaiden opinmäärän kasvu, se, että he oppivat oppimaan. On myös tärkeää nähdä onnistumisia, naurua ja motivoituneita opiskelijoita. Nähdä, että opiskelijat haluavat oppia ja viihtyvät luentojen parissa. Se on opettajan työn rikkautta.  

 

JA palautekeskustelusta Johanna -opettajan kanssa: "Myynnin koulutusohjelmassa vedän viestinnän peruskurssia kaikille opiskelijoille. Aiheena oli digitaalinen myynti. Huomasin, että teoriaosuutta oli ehkä hieman turhan paljon, nämä oppilaat ovat aina kärsimättömiä pääsemään itse tekemään. Joten ehkä jälkeenpäin katsottuna olisin tehnyt osan alun teoriastakin jonkinlaisena tehtävänä. It-luokassa luennointi on aina haastavaa kun opiskelijoilla on koneet auki ja kiusaus uppoutua facebookiin tai muualle on suuri. Toisaalta itsekin uskon multitaskingiin, kyllä sitä voi kuunnella samalla kun puuhastelee muuta. Itse tehtäväosuus meni hyvin ja opiskelijat ratkoivat selvästi innoissaan tehtäviä. Niitä läpikäydessä saatiin aikaan hyvää keskustelua digitaalisuuden vaikutuksista tulevaisuuden työelämään. Kaiken kaikkiaan tunti meni siis hyvin ja täytti oppimistavoitteet, eli käydä läpi harjoitteiden avulla yritysten yleisimmin käyttämät digitaaliset myyntikanavat. Helppo tuo päivä ei ollut, sillä olin edelleen toipumassa flunssasta ja fiilis ei ollut paras mahdollinen. En kuitenkaan usko että se välittyi opiskelijoille.

Havainnointia Paid Social Media, New Co, 3.10.2016

Olin tänään seuraamassa New Co:ssa (Ensi Linja 1, Helsinki) Haaga-Heliasta saapuneen Johanna Mäkeläisen tunteja Paid Social Media: SEO, advertising, co-creation, social commerce. Aihe on hyvinkin ajankohtainen kuuntelemaan tulleille 25:lle startup -yrittäjälle tai yrittäjyystoimintaa suunnitteleville ihmisille. Tämän päiväinen aihe oli viimeinen kattavammasta, täysin englanninkielisestä SoMe -koulutuksesta.  

Tunnit aloitti Qiongfang Zheng eli Fang (Suunnittelu ja markkinointi, Helsinki Growth Alliance) selvittämällä, kuinka moni ei ollut osallistunut aikaisemmille Some-kursseille. Hän jatkoi esittelemällä New Con ja sen palvelut nettisivujen avulla englanniksi. Fang sai opiskelijoiden huomion heti haltuunsa. Tästä jatkoi Johanna ja pyysi uudestaan nostamaan käden ylös, jos ei ollut ollut mukana aikaisemmilla SoMe -jaksoilla. 10 kättä nousi ylös. Johanna esitteli lyhyesti koko SoMe -kurssituksen ja kertoi, että tänään "We are talking about money." Selkeä tavoite, joka sopii hyvin start up -yrittäjille.  Johanna antoi myös vinkin käydä tutustumassa koko kurssin sisältöön StartUp Helsinki Facebookissa.  

Tuntien ajan kävimme läpi, mitä on Paid Social Media. Aloitimme aiheella "development of social commerce", siirryimme "social purchase" -teemaan siten, että miten yritys hyötyy sosiaalisesta kaupankäynnistä. Jatkoimme sillä, mitä todellakin on maksettu sosiaalinen kaupankäynti (Paid social commerce), miten ne näkyvät erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Hyvänä puolena pidin, että Johanna näytti käytännössä oma Facebook -tilinsä kautta, miten tehdään Facebook -mainos ja mitä mikäkin "ehto" tarkoittaa. Toisaalta esimerkki käytiin niin nopeasti läpi, että jos osallistuja ei ole koskaan tehnyt sosiaalisen median mainosta, hän ei saanut siitä kiinni. Tämän olisi voinut tehdä siten, että olisi luotu yhteistyössä Facebookin kanssa testisivut, joissa osallistujat olisivat voineet tehdä oman mainoksen. Tämä olisi edellyttänyt, että jokaisella olisi ollut kone edessään. Opettaja osasi kuitenkin selkeästi aiheen tiimoilta motivoida osaa osallistujista. Tämä motivoituminen on aina osallistujakohtaista. Koska opetussisältö oli todella tiivis ja laaja paketti maksetusta sosiaalisesta mainonnasta, sitä ei oltu kohdistettu yksilöllisesti. 

Tauon jälkeen oli paritehtävän vuoro eli jokaisen tuli "googlata" oma yrityksensä ja katsoa, miten se "rankkautuu" eli mikä on sen ranking on etusivulla; monentenako se on? Ketkä ovat samalla sivulla näkyvät kilpailijat? Onko yrityksesi etusivulla linkitykset esim. Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin? Koska salissa ei ollut tietokoneita, lähes kaikki osallistujat joutuivat käyttämään kännyköitään. Ja kaikkien kännyköissä ei latautunut "laskeutumissivu" eli se ensimmäinen sivu, jossa näkee oman yrityksensä listasijoituksen. Tätä epäkohtaa olisi voitu korjata esim. Haaga-Heliasta lainaan opetetuilla iPadeilla. Tästä jatkoimme käymällä läpi mainoksen tekemisen Twitterissä ja LinkedInissä (lyhyesti). Johanna selvitti ROIn (return on interest), mitä kustannuksia syntyy eri mainoksista, miksi niitä syntyy eli esim. CPI jne. Hän kävi läpi kirjainlyhennykset ja avasi, miten rahavirta kulkee eteenpäin. Mitä kustannuksia syntyy yritykselle? Ja mitä tuloja voi odottaa? Mistä tulo syntyy? Miten optimoidaan? Mitä ovat ydinsanat? Ja mielestäni yksi tärkeimmistä "WHO is social consumer?". Tästä aiheesta Johanna esitti yhden dian. Minä olisin tehnyt tähän tehtävän osallistujille eli he olisivat joutuneet miettimään, kuka on heidän yrityksensä "social customer". Siitähän mainos lähtee etenemään. Viimeisenä tuli 4 hengen ryhmätehtävä; "Best SoMe practices". Ts. osallistujien tuli ryhmässä miettiä koko SoMe -kurssin parhaat palat ja esittää ne luokan edessä. Tämä oli koko kurssin lopetus. Itsearviointia ei sisällytetty tähän osioon, kuten ei myöskään tehty esityksistä laajempaa yhteenvetoa. Opiskelijat antoivat palautetta sekä kirjallisesti että esittelemällä salin edessä "Best SoMe practices".

Pääasiallinen opetusmetodi oli luento: Johanna luennoi ja heijasti tiivistetyn luentomateriaalin seinälle. Ensimmäisen kysymyksen opiskelijoille hän esitti noin tunnin luennon jälkeen ja kysyi, #What is CPI?". Vain yksi käsipari nousi ylös. Tämän lisäksi hän kysyi pariin kertaan lyhyet kysymykset osallistujilta ja pari kättä nousi vastaamaan. Paremminkin muutama osallistuja nosti kätensä ylös ja kysyi Johannalta asioita. Pari osallistujaa esitti myös vasta-argumentin Johannalle. Johanna vastasi bufferilla ja sen jälkeen omalla mielipiteellään. Keskustelua ei siis sen vuoksi paljon syntynyt aiheiden ympärille. Koska vain parille osallistujalle oli aihe tuttu, voidaan sanoa, että uutta tietoa tuli todella paljon yhdellä kertaa. Syväoppimista ei kuitenkaan mielestäni tapahtunut. Ydinasiat nousivat esille ja ne tukivat uuden tiedon rakentamista pala kerrallaan.

Opetustilanteen fyysisenä ympäristönä toimi New Co:n sali Uno. Salissa on yhdellä seinällä isot ikkunat ja se on hieman kaikuva, avara sali. Kahden istuttavat pöydät oli laitettu peräkkäin taulun eteen kolmeen vierekkäiseen riviin. Istuimet olivat vanhat neuvottelutuolit; ei säätömahdollisuutta pöydissä tai tuoleissa. Tila oli sopiva n. 35 ihmiselle; takaakin näki hyvin taululle ja ääni kantoi taakse asti. Ilmapiiri oli rento ja hiljainen sekä hieman väsyttävä. Tämä saattoi johtua myös siitä, että pääasiallinen opetusmetodi oli luennointi ja sen esittäminen taululta. Ts. oppilaita ei pariin ensimmäiseen tuntiin osallistetuttu lähes ollenkaan. Jotta osallistujat olisivat syväoppineet, olisi yksilö- ja paritehtäviä voinut kehittää enemmän. Se olisi voinut olla myös keino motivoida heitä paremmin.

Osallistujien toimintaa kuvaan verbeillä istun, kuuntelen, seuraan. Sen he tekivät erinomaisesti! Aihealue oli syvällisen laaja. Ts. syväoppiminen puuttui. Ehkäpä aiheen ympärille olisi voinut luoda enemmän keskusteluita. Tai osan aiheista olisi voinut pilkkoa pienempiin osiin tai ottaa kokonaan pois. Koska tiedon määrä oli muutamaan tuntiin todellakin valtava, jäin miettimään, kuinka moni osallistujista sai kiinni kaikesta. Erityisesti ne osallistujat, jotka eivät ole koskaan ennen tähän aihealueeseen tutustuneet. 

Oppimismetodi on sinänsä behavioristinen: opettaja jakaa tietoa ja osallistuja on passiivinen vastaanottaja. Toisaalta se on kognitiivista oppimista: opetus on sekä tiedon välittämistä että ohjaamista. Osallistuja on tiedon vastaanottaja ja kokeilija. Kokeilija siksi, että start up -yrittäjät ovat hakeneet tältä jaksolta käytännön tietoa oman yrityksensä sosiaalisen median mainonnan kehittämiseen. 

Mitä opin? SoMe -mainostus on sinänsä tuttua yrittäjäajaltani ja tunnit olivat enemmänkin vanhan opitun kertausta. Opin enemmänkin metodista. Luennolla on osallistujat osallistutettava. Sen avulla motivoidaan ja haastetaan omaan ajatteluun. Saa esittää vastaväitteitä ja pyytää niihin selkeät perustelut. Tehdään entistä enemmän ryhmätöitä; verkostoituminen on elintärkeää startup -yrittäjille. Tehdään entistä enemmän konkreettisia harjoitustöitä sen jälkeen, kun on malliopittu taululta. Johanna oli tehnyt erittäin hyvät opetusmateriaalit; selkeät, tiiviit ja tehokkaat. Hänen äänensä oli kuuluvat ja englanninkieli sujuvaa. Tiedon ydinosaaminen ja esitystekniikka olivat Johannalla erinomaisesti hallussa. Nämä molemmat asiat ovat tärkeitä luentoja pidettäessä.

Mieleeni jäi yhden osallistujan tokaisu: "Adblock is not a problem. Too much advertising is." Tänä päivänä kuluttaja on hyvin tietoinen valinnoistaan. "Social consumer" tietää, mitä haluaa eikä halua nähdä mitä tahansa mainontaa. Tämä on startup -yrittäjälle haaste; miten tietää, mitä yrityksen asiakas haluaa? Kaiken kaikkiaan uskon, että päivä oli erittäin antoisa startup -yrittäjille; tiedon määrä oli valtava ja syvällinen. Kiitos Johannalle antoisasta päivästä! 

P.S. Erittäin tärkeää kaikessa toiminnassa, niin opettajan kuin opiskelijankin, on itsearviointi. Sen teki Johanna -ope: "Tätä neljän kerran kokonaisuutta on vedetty jo muutaman kerran, joten se on asettunut aika hyvin uomiinsa. Varsinaisia yllätyksiä ei siinä mielessä tule eikä konseptia tarvitse kauheasti miettiä. Haastavuus tulee ryhmästä, yli 20 yrittäjää eri toimialoilta eri kulttuureista, eritasoinen englannin kielitaito. Lisäksi jokainen haluaa tietenkin keskustella vetäjän kanssa omasta bisneksestään, eikä taukoja juuri ole. Se tekee kursin vetämisestä hyvin intensiivisen ja olen yleensä ihan poikki aina kolmen tunnin jälkeen. Toisaalta juuri saman haastavuuden vuoksi pidän kurssista, siinä joutuu olemaan koko ajan varpaillaan ja haastamaan omaa osaamistaan kun kysymyksiä satelee maan ja taivaan väliltä. Mielestäni tunti meni hyvin ja siellä vallitsi sama avoin ja positiivinen ilmapiiri, jota yritän ylläpitää kaikilla kursseillani. Keskustelu rönsyilee usein paljon, joten ajan pitäminen on joskus haastavaa, mutta nyt sekin meni varsin hyvin. En siis oikeastaan tästä keksi mitään erityistä minkä muuttaisin tai tekisin toisin."

 

Ylimaallinen Agentuuri -konsultointi osana opeopintoja

Ylimaallinen Agentuuri on "sitoutumaton liikkuvan kuvan tuotantojen eri vaiheiden neuvontaan ja koordinointiin erikoistunut palvelutoimisto, joka auttaa löytämään optimaalisimmat filmintekijät sekä onnistumaan filmituotantoprosessissa." Yhteistyössä yrittäjä Anu Ylimaan kanssa työstimme  yrityksen strategiaa, osana opeopintojani.

Ala, jossa Ylimaallinen Agentuuri toimii, on mielestäni erittäin keskittynyt. Suomen 25 suurinta mainostoimistoa vastaa noin 70 %:a alan kokonaistuloksesta. Vuosien aikana alan liiketoimintoja on kavennettu ja täsmennetty, myös toimistoja on lakkautettu (lähde Wikipedia). Mainosalalla toimii siis mainos-, markkinointi-, viestintä-, media- ja suunnitteluyrityksiä, joista esim. mainostoimistoja on n. 2000 kappaletta. 

Taustatutkimusten mukaan Ylimaallinen Agentuuri on lajissaan ensimmäinen Suomessa: he auttavat yrityksiä ja markkinointitoimistoja ostamaan ja kilpailuttamaan eettisesti ja sitoutumattomasti liikkuvan kuvan tuotantoja sekä koordinoivat kokonaisprosessia valmiiseen mainokseen saakka. Yrittäjä toimii siis eräänlaisena "nivelenä" monen eri tahon välissä helpottaen ja auttaen kaikkia yhteistyötahoja. Yrittäjä Anu Ylimaan kokemus alalta on erittäin laaja ja monipuolinen. Nostan yhtenä esimerkkinä hänen kokemuksensa Agency Producerina: Neste Oil, Buzz Aldrin.

Tehtävänäni oli kirkastaa Ylimaallisen Agentuurin tiettyjä elementtejä strategian sisältä; toiminta-ajatus, arvot, visio, isot strategiset hankkeet, segmentit ja viestintästrategian pohjustus. Tämä suoritettiin toiminnallisessa yhteistyössä yrittäjä Anu Ylimaan kanssa.
 

Mielestäni taustalla oleva oppimisnäkemys on konstruktiivinen: opettaminen on enemmänkin oppimisprosessin ohjaamista, jossa oppimaan oppiminen lisääntyy jatkuvasti. Aikaisempaan tietoon lisättiin uusi opittu tieto ja sitä työstettiin eteenpäin uudeksi tiedoksi. Alussa esitelty laaja kokonaisuus purettiin paloihin, joita kasattiin päällekkäin; teorian ja käytännön integrointia selkeiksi teoiksi ja toiminnalliseksi tekijöiksi, jotka ohjaavat Ylimaallista Agentuuria kohti menestystä. Strategian kirkastamisessa edettiin pohjalla olevan kirjallisen strategiatyökalun mukaisesti.

Opetusmetodi oli selkeästi vuorovaikutteinen. Tietokoneella näkyvän täytettävän strategiapohjan lisäksi käytin tussia ja taulua; kyselin, haastoin, tein vastaväitteitä, myönsin ja täydensin eri ajatuksia kirjoittaen ne taululle. Pyysin Anua tulemaan taulun eteen ja selkeyttämään kuvaa ympyröimällä ydinajatukset/sanat. Pohdimme joka tilanteessa asioita ja kääntelimme niitä. Kun keskusteluiden jälkeen saimme lopputuloksen, esimerkiksi toiminta-ajatus kirkastui tähän lauseeseen: 

"Ylimaallinen Agentuuri – filmituotantoprosessin ostamisen, kilpailuttamisen ja koordinoinnin konsultointia."

Tiivis, selkeä, ymmärrettävä, sisällöllisesti kattava toiminta-ajatus Ylimaallisen Agentuuri toiminnasta. Tämä tallennettiin strategia -työkalupohjaan.

Tämän lisäksi käytin Benchmarkingia. Keskustelimme erilaisten artikkelien pohjalta strategisia asioita eri näkökulmista ja myös kokemuspohjaisista asioista ammentaen. Tämän vuorovaikutteisen opetusmetodin tuloksena saimme mm. arvot: 

"Arvomme ovat suoraselkäisyys, läpinäkyvyys ja positiivisuus. Toimimme itseämme sekä toisiamme arvostaen ja kunnioittaen, jolloin pystymme olemaan rehellisesti suoraselkäisiä ja työskentelemään yhteistyössä kaikkien kanssa positiivisesti ja läpinäkyvästi.". 

Jonka jälkeen kävimme kiinni visioon. Lopputuloksena on visio:

"Ylimaallinen filmituotantoprosessin asiantuntija. Olemme asiakkaan ensimmäinen ja luotettavin neuvonantaja. Ylimaallinen Agentuuri on filmituotantoprosessin asiantuntijayritys, johon asiakas ottaa ensimmäiseksi yhteyttä tarvitessaan liikkuvan kuvan tuotantoa.
Toimintamme pohjautuu arvoihimme. Ylimaallinen työn laatu ja ammattitaito luovat pitkäaikaisia yhteistyösuhteita ja saavat asiakkaan suosittelemaan palveluitamme.
Kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Taataksemme ylimaallisen positiivisen laadun ja tuloksen, seuraamme intensiivisesti alan ja sen tekijöiden kehittymistä. Miten voimme palvella asiakastamme paremmin nyt ja tulevaisuudessa?"

Tarkistimme myös, ovatko toiminta-ajatus, arvot ja visio samassa linjassa. Kyllä. Vai mitä mieltä olet? Siitä siirryimme segmentteihin, jotka alun alkaen tuntuivat helpoilta. Yön yli nukuttuamme asiat selkenivät ja mitä syvemmälle asioissa menimme, sitä helpommin eri segmentit nousivat esille mm. kuormittavuus -mittarin avulla. Segmenttiä kuvaillessa ja miettiessä loimme samalla pohjaa yrityksen markkinoinnin ja myynnin työvälineeksi sekä osaksi viestintästrategiaa. Myös näitä asioita työstettäessä näkyi strategiatyön kerroksellisuus ja punainen lanka; yksi osa on osa seuraavaa, laajempaa osaa. 

Oppimisympäristönä toimi Ylimaallisen Agentuurin tilat M.O.W.ssä Pikku Roballa Helsingissä. Käytännössä tila oli suljettu pieni huone, jossa oli tv ja tietoliikenneyhteydet sekä taulu. Oviaukko oli lasista, jonka pystyi sulkemaan verholla. Tilana se oli erittäin toimiva; sopivan pieni, välineet täydelliset, yhteydet toimivat.

Strategian jalkauttaminen on usein yritykselle vaikeaa. Tässä tilanteessa strategia kuitenkin kumpusi yrittäjän toiminnasta ja hänen työstään ja oli siten erittäin selkeä työstää.  Yhteistyö sujui erinomaisesti ja yrittäjän motivaatiotaso oli huipussaan. Yrittäjä on myös jo jalkauttanut konkreettisesti strategian tulosta ja se on nähtävissä mm. heidän web-sivuillaan Ylimaallinen Agentuuri.

Tekisinkö jotain toisin? Jokainen strategian kehittämissessio on aina erilainen. Siihen vaikuttavat yrityksen koko, toimiala, henkilökemia, kehitettävä sisältö jne. Tässä tapauksessa tunsin Anu Ylimaan jo vuosien takaa. Yhteistyömme toimi ja minun oli helppo edetä asioissa yhteistyössä Anun kanssa. On kuitenkin huomioitava, että pohjalla ollut strategiatyökalu ei toimi sellaisenaan; sitä on muokattava aina yrityksen tarpeisiin sopivaksi.

Jotta pystyn kehittämään toimintaani, pyysin Anu Ylimaata antamaan palautetta työskentelystäni. Hänen luvallaan julkaisen sen täällä:

"Alkutilanne: Olet erittäin selkeäsanainen ja ymmärrettävä. Ja koska itsellänikin on jonkin verran ymmärrystä yritysstrategian perusteista ja syistä, perustelusi tavoitteista olivat erittäin kattavat.

Opetusmetodisi toimii minulle. Se on monipuolinen, eteenpäinmenevä ja muistettava. Pidän erityisesti siitä, että kyseenalaistat ja haastat, koska se saa minut miettimään asioita vielä kerran eri kanteilta.

Aikaansaatu tulos tähän mennessä on mielestäni hyvä. Tokikin olemme vielä vaiheessa, mutta mielestäni hyvässä vaiheessa suhteessa käytettyyn aikaan.

Ja kuten jo alussa kirjoitin, pidän selkeäsanaisuudestasi, suorapuheisuudestasi ja kokemuksestasi. Minun näkökulmastani katsottuna kommunikaatiomme on toimivaa. Sopivan rönsyilevää, mutta palaamme kuitenkin aina takaisin aiheeseen. Suurensuuret ja sydämelliset kiitokseni jo tähän mennessä <3"

Kiitos sekä Kari että Anu palautteesta! Tästä jatketaan eteenpäin! :)

Pedagogiset seikkailuni Omniassa

Miten toimintani muuttuisi, jos menisin ope –opintojen jälkeen takaisin työskentelemään Omnialle? Jonkin verran, mutta on selkeää, että monen asian onnistuminen on riippuvainen monesta eri tekijästä. Osaa pedagogisia seikkailujani Omniassa olenkin jo avannut muissa blogiteksteissä. Tässä alla kommentoin muutamia asioita, joihin kiinnitän nyt huomiota.

Tuntien sisällön suunnittelu alkaa siitä, kun saat koulutuspäälliköltä tiedon tulevasta jaksosta. Käytännössä se on Excel-taulukkopohja kirjainyhdistelmillä. Apua, mitä?! Mitä kurssia opetan? Montako tuntia ja missä kuussa? Kenen kanssa? Jokainen etsii sekavasta taulukosta vastauksia näihin kysymyksiin. Tämä on se ensimmäinen koetinkivi, joka tulisi muuttaa. Nykyaikana kaiken saa digitaaliseen, loogiseen muotoon. Suosittelen, että myös tämä muutetaan selkeäksi kuvioksi, joka on saatavilla heti koneelta; nimi, kurssi, ketkä muut opettavat, milloin, miten kauan kestää, oppimistavoitteet jne.

Oppimistavoitteet ovat niitä, mistä tulee lähteä liikkeelle kurssin suunnittelussa. Koska tuntien sisällön jakamisen jälkeen tiedät, mikä osa kurssista on sinun opetuksessasi, mieti oppimistavoitteet. Esimerkiksi merkonomien Asiakaspalvelun oppimistavoitteet löytyvät täältä: https://docs.google.com/document/d/10o7qqulPr2qRdU_tFORrp5xrB_sy87mcnhJhZn12Qd8/edit.

Helppo juttu, eikö? Näin ajattelin, kunnes eteeni tuli kysymys, millä syvyydellä. Tällä tarkoitan sitä, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston käyneenä tiedän, että opetuksen sisällön taso on erilainen. Mitä se on merkonomeilla? Miten pitkälle voin edetä opetuksessa? Millä “tasolla”? Nyt osaisin heti arvioida, että koska he tulevat suoraan peruskoulusta, lähdetään täysin perusteista.

Seuraavana tutustutaan opiskelijoihin. Otetaan esimerkiksi HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma). HOPSia on jo nyt käytetty, mutta sen käyttämistä pitää kehittää. Jotta opettaja pystyy arvioimaan mm. kuormittavuuden ja opetuksen sisällön, tulee tietää oppilaat jollain tasolla ennen opetuksen alkamista. Nykyisin HOPS täytetään 2-4 ensimmäisen opintoviikon aikana. Mielestäni opiskelijan pitäisi täyttää se jo ENNEN kuin tulee viettämään ensimmäistä opiskelupäivää ja tuoda se ensimmäisenä opiskelupäivänä kouluun. Henkilökohtaiset haastattelut tulee tehdä ensimmäisellä viikolla. Kun HOPS on valmis, tiettyjen opetukseen ja sen sisältöön vaikuttavien tietojen tulee olla myös opiskelijoita opettavien opettajien tiedossa heti. Käytännössähän opettaja näkee näkee jostain ohjelmasta huutomerkin jonkun opiskelijan kohdalla, jos sitäkään ja sitten ihmettelee, miksi opiskelijalla on isoja oppimisvaikeuksia.

Moni kurssi suoritetaan tällä hetkellä sisältölähtöisesti. Olen huomannut, että tämä tapa estää syvällisemmän oppimisen. Paras tapa olisikin yhdistää oppimislähtöisyys ja sisältölähtöisyys. Työssäni olenkin pyrkinyt käyttämään kriittistä ajattelua, eli sitä, että oppilas oppii ja minä opettajana siinä samalla. Se on erilaisten tekniikoiden, avoimien keskusteluiden ja myös yksilö- että tiimityön tekemistä, erilaisten opetusmetodien yhdistelmä.

Aikaisemmin olen kertonut opintojakson tavoitteet yleisesti kaikille kerralla. Jatkossa juttelen jokaisen oppilaan kanssa erikseen, mikä on hänen tavoitteensa tälle kurssille. Kerron oppimistasot ja mitä opiskelijalta vaaditaan, jotta pääsee haluamalleen tasolle. Opiskelijan tulee perustella, miksi hän tavoittelee tiettyä tasoa. Opettajan tulee tukea sitä työtä.

Kuormittavuutta ei ole koskaan arvioitu työpaikassani ja se tulisi tehdä aina ennen opintojakson alkamista. Kurssin sisältö, opetusmetodit, aikajanat jne. on suunniteltava tarkkaan. Oppilaalla kurssijaksamiseen vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi urheilupolkulaisen opinnot voivat kärsiä aktiivisesta ja ammattiin tähtäävästä urheiluharrastuksesta. Tai opiskelijan kotiolot voivat olla rankat. Montako kurssia opiskelijalla on tällä hetkellä? Montako kurssia minulla opettajana on tällä hetkellä? Entä käynkö onko minulla työssäoppijoita? Olli Hyppösen ja Satu Lindenin kirjoittamassa “Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi” oli annettu selkeät ohjeet kuormittavuudelle. Tätä olisin kaivannut koko Omnian opetuksen ajalla. Ja tätä aion todellakin hyödyntää jatkossa.

Olen pitkäaikaisen johtamiskokemuksen perusteella ja tietämättä opetuksen pedagogisista perusteista niin syvällisesti eli tietämättäni käyttänyt sekaisin ja kokeillen eri työskentelymuotoja. Huomasin, että yksi luokka rauhoittui tekemällä tehtäviä yksilötöiden avulla, kun taas toinen luokka tarvitse keskustelua aiheesta ja tiimityötä. Pääasiassa sekoitin jokaiselle luokalle erilaisia työskentelymuotoja aina kurssin alkuun. Tavoitteena oli löytää sekä ryhmälle että yksilölle motivoiva työskentelytapa oppimiseen. Tärkeänä pidin myös omatoimista opiskelua, jossa opiskelija joutuu kriittisesti miettimään ja tutkimaan asioita. Toisinaan nämä yksilötyöt yhdistettiin osaksi isompaa kokonaisuutta ryhmätyön avulla.

Uusi OPS painottaa opiskelijan omaa, aktiivista roolia kaikessa. Se lähtee liikkeelle opintojen suunnittelusta aina valmistumispäivämäärään saakka. Opettajan tehtävä on mielestäni rohkaista tähän ja tukea sitä matkaa, joka johtaa omatoimisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Samalla rakennetaan erilaisia taitoja kuten yhteistyö, sosiaalisuus, yksilöllienn vastuu, työympäristö jne. Tätä työtä olisi kehitettävä Omniassa ja omassa työssäni.

Työssäoppimisen päiväkirja tai työssäoppimisraportti: lähes mahdoton tehtävä suurimmalle osalle työssäoppijoista. Jotta tähän päästäisiin, pitäisi sopia työnantajien kanssa, että opiskelija saa joka päivän lopussa tai kerran viikossa 1 tunnin ajan kirjoittaa raporttia. Tämä on myös väline opiskelijan kehittymisen itsearviointiin että opettaja pystyy seuraamaan opiskelijan kehittymistä. Tämä koko prosessi pitäisi saada alkuun Omniassa. Se, miten opiskelijan saa motivoitua tähän ja miten työnantajat suhtautuvat tähän, on eri asia. Sitä en ole vielä pedagogisesti oppinut eli tie jatkuu.

Erilaisten opetusmenetelmien runsaus oli minulle uusi ilonaihe. Helpoista vaativiin tehtäviin oli helppo tutustua. Tulen varmasti käyttämään näitä monia eri menetelmiä jatkossa opetuksessani! Outona pidin sitä, että kirjan kirjoittajat Hyppönen ja Linden pitivät Kyselevää opetusta  ja esim. Opetuskeskustelua vaikeana metodina. Itse olen käyttänyt tätä metodia erittäin onnistuneesti usein omalla ryhmälläni. Tämä vaatii sen, että kaikki tietotekniset laitteet ovat poissa päältä. Ryhmän voit koota vaikka rinkiin. Asetut esim. taulun äärelle ja kirjoitat ydinsanan/-sanat taululle. Kirjoitat mielipiteitä ylös taululle. Tätä kautta ryhmäni loi avoimen ja hyväksyvän metodin kaikille mielipiteille. Itsestään opiskelijat alkoivat kyseenalaistaa toisten mielipiteitä pyytämällä perusteluita. Opiskelijat joutuivat miettimään asioita ja opiskelijat omaksuivat opiskelun sisällön kertaheitolla pysyvästi.

 

Opeopinnoissa opin, että tekemäni tuntityötä “teatteriesityksen” parissa voidaan kutsua PBL:ksi tai draamapedagogiikaksi. Tästä “teatterista” olen aikaisemminkin kertonut. Ts. tein pohjat tositapahtumiin perustuvista asiakaspalvelutilanteista. Jaoin ryhmän pienempiin tiimeihin. Ja tiimin jäsenille jaoin roolit. He saivat lyhyen käsikirjoituksen, jonka lisäksi heidän piti improvisoida lisää sisältöä kohti lopputulemaa. Kaikki esitykset videokuvattiin ja käytiin yhdessä läpi. Paljon naurua ja todella paljon oppimista asiakaspalvelutilanteista! Nyt tiedän, että tätä voidaan kutsua PBL –opetusmetodiksi.

Samoin opin opeopinnoissa todella paljon arvioinnista. Näistä suurin osa olivat minulle täysin

uusia asioita. Käytännössä meille työssä opetettu arviointi oli pääasiassa opettajan suorittamaa arviointia tehtävien sisällöstä, määrästä, tuntiosallistumisesta ja joissakin tapauksessa kokeessa. Kun arvioitiin työssäoppijoita, arvioinnin tason määrittivät osaamistasot ja –kriteerit. Mielenkiinnolla olen käynyt läpi arvioinnin asioita näissä opinnoissa. Tulen myös käyttämään niitä.