Olenko kehittynyt ja kehittänyt opetuksen ja ohjaamisen taitojani?

 

Kaverini kommentoi, että "Mauno Ahonen, ahhahhahhaa" tuosta kuvastani! Mutta hei, loppusuoralla on hyvä peukuttaa! ;) 

Ihmisen tulee aina kehittää itseään. Toisaalta, kaikki eivät sitä halua eli se on sisäsyntyistä. Haluan kehittää taitojani ja kehittyä ihmisenä. Hyvänä esimerkkinä minulla on ollut jo edesmennyt mummini, jolle opetin urkujen soittoa hänen ollessaan 84 -vuotias. :) Tämä on viimeinen kirjoitukseni koskien opeopintoja eli oma arvioni siitä, mitä taitoja olen kehittänyt ja mitä vielä pitää kehittää.

Olen työstänyt ammatillisen opettajan taitoja monelta eri kantilta; olen tehnyt vertaisryhmätehtävän video-opetuksen avuin, havainnoinut erittäin hyviä ja erilaisia opetustilanteita, toiminut itsekin opettajana ja käyttänyt hyväkseni opittuja asioita ja menetelmiä. Konsultin roolissa olen auttanut start up yritystä. Olen lukenut kirjoja, nettitekstejä, seurannut lähipäivien opetusta ja opetusta videoilta. Pidän blogia ja antanut ryhmälleni verkko-opetusta. Siinä muutamia mainitakseni. Mielestäni olen täyttänyt tehtäväni. Merkitseekö se, että olen oppinut?

Väitän, että oppimista on selkeästi tapahtunut. Opetustyössäni hyödynsin blogi -opetusmenetelmän. Kansainvälisen luokkani kaikki opiskelijat suorittivat tehtävät sekä oppimispäiväkirjansa itse luomansa blogin avulla. Tunneilla käytin erilaisia opetuksen välineitä; yritysvierailut, pitch speak, mindmap, learning cafe etc. Olin superinnostunut kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja ne onnistuivat! Sain juuri kuulla koulutuspäälliköltä, että luokka oli valinnut minut parhaaksi opettajaksi, jonka opetuksen he myös muistavat. Oi onnea! Konsultoidessani start up -yritystä, yritys sai käyttöönsä yrityksen selkärangan työkalut. Verkko-opetuksessa opin mm. taustalla olevaa ohjelmistoa ja sen vaikeuksien selättämistä. Yhteistyötä tein muiden opeopiskelijoiden kanssa mm. work shopissa ja verkossa.

Olen siis kehittynyt taidoiltani. Entäpä sitten tiedoiltani? Heikkouteni on aina ollut teoriapohja. Johtuukohan se siitä, että jo 5-6 vuotiaana möin mummini kerrostalossa ovelta ovelle mummini tekemiä villahanskoja. Möin kaikki muutamaan kerrokseen alle puolessa tunnissa. Pyysin mummiani tekemään lisää ja möin nekin. Sisäinen yrittäjyys on siis ollut aina minussa ja oppimismenetelmäni on ollut learning by doing. Näissä tapauksissa se teoriaosuus jää aina vähemmälle. En silti väheksy teorian merkitystä, päinvastoin. Kaikki johtamisopinnot pohjautuvat teoriaan ja johtamisopeissa on käyty läpi myös kasvatustieteen opintoja -> ihmisten, opetuksen ja oppimisen "johtaminen". Näitä teoriaopintoja olen hyödyntänyt mm. toimiessani kouluttajana ja lehtorina ammattiopistossa. Hankalinta on sanoa, mihin teoriaan opetustapani perustuu. Mutta kyllä voin sen kaivaa esille. Odota hetki... Olisiko se käyttöteoria?! :)

Ammattiopisto on toisaalta asettanut erilaisia rajoja opetuksen ja ohjauksen järjestämiselle; luokkatiloja ei pysty muuttamaan ja iPadeja ei ole opetukseen. Koska en tiennyt, ettei vanhempainiltoja saa pitää, tietämättömänä organisoin sellaisen. Ammattiopiston johto katsoi sen järjestämistä budjettikuluksi, minä katsoin sen edellytykseksi nuoren opintojen hyvinvoinnille. Palautekeskustelussa sain tietää tulosrakenteesta ensimmäistä kertaa ja sitä taustaa vasten muutin toimintatapaani. Mutta, palautekeskusteluissa tuli myös positiivista esille; koskaan aikaisemmin ei ollut yhtä paljon vanhempia tullut paikalle eikä pidetty yhtä pitkäaikaista vanhempainiltaa. Ammattiopisto näki selkeän tarpeen vanhempien taholta; opiskelijan kotituen riittävään luomiseen on panostettava nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Koska vanhempaintapaamisia rajoitettiin, viestitin lähes viikottain vanhemmille, missä opiskelijat menevät opinnoissa. Maahanmuuttajat kokivat vaikeuksia mm. suomen kielessä; opetusta ei ollut riittävästi. Tämä tarkoitti esimerkiksi, että ammatillisissa opinnoissa jokainen suomenkielinen sana piti selittää ja avata. Toisaalta, kun tätä teimme yhdessä kaikkien opiskelijoiden kanssa, myös jokainen oppi sanojen syvällisemmän merkityksen. Esteet on tehty kohdattavaksi. Jokainen rämpii, tärkeintä on nousta sieltä ylös ja oppia.

Opettajan ammatti on myös lain noudattamista. Esimerkiksi ammattiopistossa on nuorisotakuu, jonka perusteellajokaiselle nuorelle on tarjottava koulutus. Työssämme noudatamme ammattiopiston omia ja lain säädöksiä. Ennen lehtori -urani alkua ammattiopisto myös koulutti minut alan ehtoihin, sääntöihin ja koulun omiin sääntöihin. Jo v. 2014 aloitimme työkavereiden kanssa keskustelut tulevasta eli pohjustimme koulutusreformia. Koulutusreformin ympärillä pyörivää keskustelua olemme jatkaneet myös opeopinnoissa mm. erilaisten harjoitusten avulla. Sitä keskustelua pitää jatkaa ja seurata jatkuvasti. Koulutus on murroksessa, siinä kyydissä on pysyttävä. 

                                  Kuva opetustilanteesta yritysvierailulla Ylimaalliseen Agentuuriin. 

                                          Kansainvälinen luokka Omniasta.

Ammatillisen opettajan osaamisen kriteereissä minua on aina ihmetyttänyt 2. kriteeri; "Toimintani on eettisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti perusteltua." Lähtökohtaisesti kaiken työn pitää olla eettisten periaatteiden mukaista. En koskaan katso ihmisen ihonväriä, uskontoa tai sukupuolta vaan edistän tasa-arvoista kohtelua kaikessa. Työskennellessäni lehtorina oman työn taloudelliset ehdot olivat selkeät; sain ohjeet, kuinka paljon esim. näyttöihin ja työssäoppimisen ohjaamiseen saa käyttää tunteja. Toisaalta, lakeihin tulee muutoksia koulutusreformin myötä. Niitä pitää jatkossakin seurata. 

Sisäinen yrittäjyys ei minusta mihinkään lähde. Haluan kehittyä, kokea ja oppia. Työssäni olen viime aikoina hyödyntänyt opeopintoja mm. siinä, että olen luonut uuden liiketoimintamallin työpaikalleni eli video-opetusta kyseiselle alalla. Viimeksi viikonloppuna olen kehittänyt täysin uutta liiketoimintaa toiselle alalla, koulutuksen muodossa. Molemmilla aloilla nämä koulutukset ovat innovaatioita aloillaan Suomessa. Voin siis sanoa, että opeopintojen ansiosta, uutta koulutustoimintaa on pystytty luomaan. Tämä on jatkuvaa oppimista ja sen reflektointia käytännössä.

Toimiessani ryhmänohjaajana, kaiken lähtökohtana oli opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen. Arvioin ja ohjaan jokaista opiskelijaa heidän osaamisensa pohjalta. Ennen opintojen alkua en keskustellut jokaisen opiskelijan kanssa, mikä on heidän tavoitteensa kyseiselle kurssille. Nyt, opettaessani kansainvälistä luokkaa, jokaisen kanssa määrittelimme, millä tasolla he haluavat saavuttaa oppia. Se on ohjauksen, opetuksen ja arvioinnin hallitsemista. Jokaisella luokalla olen myös täyttänyt kriteerin 6: "Kehitän vuorovaikutustaitoja yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisissa kulttuuriympäristöissä." Pidimme mm. nyyttärit, joihin jokainen opiskelija toi oman maansa specialruokaa tai -herkkua. Jokainen on myös kehittänyt ja esittänyt oman maansa business -kulttuurin. Niistä nousikin erittäin herkullista keskustelua. :)

 

Työssäoppija Sharmili ja hänen toinen ohjaajansa, Anu Ylimaa/Ylimaallinen Agentuuri. Ja Tarja glittertaikakäsi. ;)

Viimeinen kriteeri on "Ohjaan opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään sekä tuen heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen.". Olen toiminut työpaikkaohjaajana ja työssäoppijan ohjaavana opettajana. Molemmissa asemissa opiskelijoita kannustetaan ja rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita ja kehittämään osaamistaan. Samalla kuitenkin opettaen työelämän lainalaisuuksia. Koska kaikkea työssäoppimista ohjaavat suunnitelmat, niitä on noudatettu. Ne selkeyttävät aina toimintaa työssäoppimisesssa. Tällä hetkelläkin toimin työpaikkaohjaajana kansainvälisen luokan aikuisopiskelijalle (ks. kuva yllä).

Uusia asioita on tullut koulutuksen aikana; rasittavuuslaskemat, erilaisia opetusmenetelmiä, koulutusreformi ja sen vaikutus tulevaan jne. Katsoessani opintojen alkuun, on moni asia pikkuhiljaa kehittynyt ja kasvanut. Tiedän, että osaan jo paljon, mutta olen myös oppinut paljon. Muuttuvassa maailmassa, keskellä koulutusreformia, mikään ei ole stabiilia. Joka päivä tulee jotain uutta esille; oli se opetuksesta, alalta tai liiketoiminnoista. Mutta sen tiedän, että koska jo nyt olen mukana kehittämässä uutta liiketoimintaa koulutuksen alalle, yrittäjyys ja koulutus tulevat jatkossakin kulkemaan käsi kädessä elämässäni. En ole koskaan täysin valmis. Ja olen iloinen siitä!

Mummini sanoi monia hyviä viisauksia. Tähän pätee kuitenkin niistä kaksi. Ensinnäkin, 

Elämäsi tärkein pääoma on pääsi sisällä. Voi miten oikeassa mummini olikaan! Tätä olen yrittänyt paukuttaa, rohkaista ja kannustaa erilaisin keinoin. Toiseksi,

Ota kaikki vastaan kaksin käsin. Tämä tarkoittaa paljon hienoja asioita. Tottakai rohmutessa tulee myös huonoja asioita vastaan, mutta niistä on vain opittava ja parannettava omaa toimintaa. Se on selviytymistarinaa vuosisatojen takaa. 

Kiitän perhettäni, sukulaisiani, ystäviäni, AmoOhjastajia ja Kari Kekkosta kaikesta tuesta ja avusta tässä ammatillisen opettajan koulutuksessa. Kiitos myös teille lukijat, joita on välillä ollut lukemassa lähes 700 ihmistä! Vaude! Katsokaa asioita avoimin silmin; THINK, LIVE AND ENJOY!

5o -ryhmän YTO, Yrittäjyyttä vai Yritteliäisyyttä?

Lähipäivänä 9.2.2017 50 -ryhmä tarjosi meille yhteistoiminnalliseen YTO -tehtävän Yrittäjyyttä vai Yritteliäisyyttä, Yrittäjyyskasvatus ja Mindmap -menetelmä.

Osallistujat oli jaettu neljään eri pöytään. Ts. kun astuit luokkaan, istuit jonkin pöytäryhmän äärelle. Tadaa, ryhmä oli muodostunut! Yrittäjyyskasvatukseen ohjattiin (Elina) lyhyen teoriaosuuden aikana. Mitä on yrittäjyys, sisäinen vs. ulkoinen yrittäjyys yms. Sen jälkeen saimme eteemme aiheen, jotka oli jaettu Motivointi, Asenteet, Yrittäjätaidot ja Mahdollisuudet.

Hieroin käsiäni tyytyväisyydestä, sillä pöytäryhmämme sai Mahdollisuudet. Mitä menetelmiä opettaja voi käyttää edistääkseen mahdollisuuksia? Ryhmässämme oli 5 henkeä, joista minä ja yksi miesopiskelija olimme selkeästi aktiivisimmat. Toinen aktiivista opiskelijoista kehitti meille prosessin, jonne lisäsimme keinoja ja menetelmiä mahdollisuuksien löytämiseen ja edistämiseen. Välillä kyselin toisilta, että esim. "Sinähän työskentelet siellä uraohjauksessa, mitä keinoja te käytätte löytäessänne ihmisen vahvuuksia?" tai esim. "Sinähän olet logistiikkapuolella opettamassa. Millä keinoilla te rohkaisette opiskelijoita?"

Viimeisenä jokainen ryhmä esitti tuloksensa. Mindmap oli rakennettu taululle. Eri ryhmillä oli eri väriset paperit ja teipit. Ryhmän keskuudesta piti valita henkilö, joka esitti 15 minuutin sisällä saadut tulokset.


Ja tältä se näyttää! Kuten huomaatte, Yrittäjyyskasvatuksen ympärille on kasvanut "puu" tai "verkosto". 

Menetelmänä Mindmap on erinomainen. Monelle osalilstujalle tämä oli uusi tapa toimia. MindMap on yrityselämässä brainstorming -tekniikan apuväline, hyvin tehokas sellainen. Sen avulla voi löytää uusia mahdollisuuksia, toimenpiteitä, vahvuuksia, heikkouksia jne., riippuen aiheesta. Suosittelen!

Oli ensinnäkin hienoa huomata, että keinoja mm. asenteiden kehittämiseen ja yrittäjätaitojen kehittämiseen löytyy monia. Toiseksi oli hienoa nähdä, miten jokainen opeopiskelija sai jotain uutta tietoa tästä lähipäivän aiheesta.

Monelle yrittäjyys on ollut ulkoista yrittäjyyttä; eli sitä ainetta, jossa opetetaan, miten perustetaan yritys. Minulle yrittäjyys on ensisijaisesti sisäistä yrittäjyyttä; jo 8 vuotias voi olla sisäinen yrittäjä, jos osaa koulussa esim. rohkeasti vastata opettajan kysymyksiin, kehittää ja kehittyy omaehtoisesti suuntautuen. Kuten uusi koulutusreformikin korostaa opiskelijan omatoimista ohjautumista, siihen myös sisäinen yrittäjyys suuntaa.

Pidin myös 5o -ryhmän jouhevasti ja asiantuntevasti etenevästä yhteistyöstä. Oli selkeää, että heiltä löytyy yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä ja niiden osaamista. Kuten lopussa kommentoin, mielestäni jokainen meistä opiskelijasta kehitti sisäistä yritteliäisyyttään ja yrittäjyyttään tämän harjoituksen aikana. Meitä heräteltiin huomaamaan mm. opiskelijan motivoinnin ja oman roolimallin tärkeys opetuksessa ja ohjauksessa. 

Kiitos 5o -ryhmä! 

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden järjestelyt Omniassa

Sain ohjaaja Kari Kekkoselta tehtäväksi tutkia Omnian erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden järjestelyitä. Hain taustatietoa Omnian sivuilta ja omaan kokemukseeni ryhmänohjaajana perustuen. Lisäksi haastattelin erityisopetuksen koordinaattori Marja Kuusistoa. 

 

1. Erityisopetuksen tarve kartoitetaan opintojen alussa

Opiskelijalla on mahdollisuus erityistukeen, jos hänellä on ollut hankaluuksia tai haasteita lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, asioiden hahmottamisen tai keskittymisen kanssa. Lisäksi erityistukeen voidaan ohjata kielisyistä.

Opiskelija hakee peruskoulun todistuksella nuorten merkonomikoulutukseen. Peruskoulun todistuksen arvosanat ratkaisevat opiskeluihin sisäänpääsyn. Tämä tarkoittaa, että erityisen tuen tarvetta ei vielä tässä vaiheessa havaita. Harkinnanvaraisessa haussa (diagnoosi ja lomake) on erityisen tuen tarve näkyvissä. 

Erityistukea varteen laaditaan HOJKS eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKSia varten ryhmänohjaaja haastattelee jokaisen luokan oppilaan yksitellen kahden ensimmäisen opiskeluviikon aikana. Haastattelussa käydään läpi mm. edelliset opinnot, onko ollut eryitysryhmässä, onko ollut haasteita oppimisessa tms., perhetilanne, harrastukset, motivaatio jne. Opettaja kirjaa tiedot HOJKSiin.

Kirjallisen HOJKS:n avulla huomataan ensimmäiset erityisen tuen tarpeen. Haastattelun jälkeen ryhmänohjaaja kokoaa luokan erityistuen tarpeiset opiskelijoiden tiedot ja ottaa yhteyttä erityisopettajaan. Kahden ensimmäisen viikon aikana opiskelijat tekevät myös suomenkieliopillisen ja  matematiikan testin. Sekä HOJKSista tulevista tiedoista että testeistä erityisopetuksen koordinaattori saa tukea ertyisopetuksen tarpeen toteamiseen. Tämän jälkeen erityisopetuksen koordinaattori ja ryhmänohjaaja sopivat vaihtoehtoisia tapaamisaikoja; tapaamiseen tulevat opiskelija, alaikäisen huoltajat, erityisopetuksen koordinaattori ja ryhmänohjaaja. HOJKSiin kirjataan perustelut tuen tarpeesta, annettavat tukimuodot sekä erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut. Suunnitelman toteutumista ja tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja suunnitelmaan kirjataan tarvittavat muutokset.

2. Erityisopetuksen järjestäminen

Erityistukea järjestetään tarpeen ja suunnitelman mukaisesti. Ts. lähtökohtaisesti kaikki opiskelijat opiskelevat yhdessä. Mikäli pienryhmä on perustettu ja  siellä on vapaita paikkoja, opiskelija voi siirtyä sinne kesken lukukaudenkin. On kuitenkin huomioitava, että Omniassa ei ole pienryhmiä vaan erityisopiskelijat opiskelevat normaaliryhmän mukana. Tämä johtuu siitä, että Omnialla ei ole järjestämislupaa pienryhmän organisoimiseen.

Jokaisen opettajan on huomioita HOJKSin mukaisesti erityistuen tarve opetuksessaan. Opettajien lisäksi opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaajat, erityisopetuksen koordinaattorit, laaja-alaiset erityisopettajat, ammatilliset erityisopettajat sekä opetuksen avustajat. Myös terveydenhoitajat, kuraattorit, opot, psykologit ja myös koulutuspäälliköt toimivat jatkuvasti opiskelijoiden tukena. 

Erityisopetuksella tuetaan ensisijaisesti suoriutumaan tutkinnon perusteiden mukaisista tavoitteista. Jos tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä, tavoitteet ja arviointi voidaan mukauttaa HOJKSissa kirjatun suunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan sisältyy erityisopetussuunnitelma, jossa on tarkemmin määritelty toimintatavat ja vastuut erityisopetuksen järjestämisessä. Opintojen eteneminen on kiinni oppimisesta, ei siitä, miten kauan aikaa oppimiseen käytetään.

Otan esille jo kerran toisessa blogitekstissä esittelemäni JOTSin. Eli Omniassa on jo vuoden ajan kokeiltu myös joustavaa opiskelumallia JOTSia. Tutustu JOTSiin tämän artikkelin avulla: “Olin koulussa kuin piru” – Uusi opetustapa muutti Emmin käytöksen ja ulkonäön.

                                Kuva Mikko Koski, Yle ja Emmi Ahola

Kun on kyse erityisopetuksesta, on selkeää, että opiskelijan opettajia on myös tuettava. Sen vuoksi nostan seuraavaksi esille opettajan tukitoimet.

3. Opettajan tukitoimet

Kun erityistuen tarve on tunnistettu ja kirjattu HOJKSiin, yhdessä keskustellen opiskelijan, erityisopetuksen koordinaattorin, ryhmänohjaajan ja opiskelijan huoltajien katsotaan, missä taidoissa opiskelija tarvitsee tukea. Myös nämä tukitoimet kirjataan HOJKS:iin. Tukitoimet on jaettu koko opiskeluiden ajalle ja niitä tarkastellaan aika ajoin. Opettajan tukitoimet jaetaan opiskelijan

a) oppimisen edistämiseksi ja
b) työssäoppimiseksi ja näytössä.

Opiskelijan oppimisen edistämiseksi olevat opettajan tukitoimet jaetaan seuraavasti:
- opetuksen yleinen tuki (esim. ohjeena "taukoja tilanteen mukaan" tai "ohjeet mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä (selkokielisyys)
- tuki lukemiseen, kirjoittamiseen ja kieltenopiskeluun (esim. "tekstin visualisointi", "tehtävien/tekstien ääneen luku")
- tuki matematiikkaan (esim. "peruslaskutoimitusten kertaus" ja "tehtävien osittaminen")
- tuki osaamisen näyttämiseen - kokeet, oppimistehtävät (esim. "kokeiden/tehtävien osittaminen" ja "opintokokonaisuuden arviointi muulla tavalla eli portfolio")
- muu tuki (opetuksen avustajan tuki)

Opiskelijan työssäoppimisen ja näytön opettajan tukitoimet jaetaan ajallisesti eli etukäteen, aikana ja jälkeen -tapahtumiin. Etukäteen olevia tukitoimia ovat esim. "opiskelijan valmentaminen: kirjalliset ohjeet, keskustelu, harjoittelu" ja "selkeät ohjeet suullisesti ja kirjallisesti". Työssäoppimisen ja näytön aikana olevia opettajan tukitoimia ovat esim. "lisätuki esim. kirjallisten ohjeiden tulkitsemiseen" ja "lisäohjauskäynnit" ja jälkeen tapahtuvia toimia ovat "sanallinen arviointi" ja "yksilöllinen uusintanäytön suunnittelu tarvittaessa".

Nämä valitut tukitoimet ovat HOJKSissa. Myös Helmestä (opiskelijalistaus ja lukujärjestykset) on nähtävissä tietyillä merkeillä, keillä opiskelijoilla on tuen tarve. Edellytys on, että jokainen opiskelijaa opettava opettaja klikkaa näitä merkkejä nähdäkseen, millaista erityistukea opiskelija tarvitsee. Ts. on kiinni opettajasta, avaako hän ensinnäkin Helmen ja huomaako hän merkit. JA klikkaako hän näitä tukitoimia edellyttäviä merkkejä ja toteuttaako ne HOJKS:in mukaisesti. En halua kritisoida opettajia, mutta vaadin heitä tarkistamaan jokaisen opiskelijan tuen tarpeen ennen opetuksen alkamista. Silloin myös opetus sujuu paljon jouhevammin ja mukavammin kaikkien kannalta.

4. Mitä koulutusreformi tuo tullessaan?

Ammattiopistoissa aloitetaan jatkuva haku alkaen v. 2018. Opettajat ja erityistuen koordinaattorit odottavat sen alkamista erittäin hermostuneina. Vielä ei ole löydetty hyvää ja toimivaa ratkaisua, miten jatkuvasti kesken vuoden tulevat oppilaat saadaan mukaan opintoihin ja tiimitymään ryhmään. On esitetty, että poistuttaisiin neljännesvuosittaisesta opintotavasta. Toisaalta on esitetty, että opiskelija voisi suorittaa koko opinnot työssäoppimalla. Tai että vuoden sisällä on kasa kursseja ja työssäoppimisia ja opiskelija valitsisi itse näistä opintonsa ja niiden kulun. Monelle ajatukselle on noussut este opetussuunnitelmasta ja opintoajasta. Nyt on vuosi aikaa suunnitella, miten Omnia vastaa jatkuvaan hakuun.

Kuten erityisopetuksen koordinaattori Marja Kuusisto kommentoi "Tämmöisenään ei olen hyvä, sillä erityisopettajat ovat kaukana opetuksesta eivätkä saa henkilökohtaista kosketusta opiskelijoihin."  Esimerkiksi toisessa oppilaitoksesssa erityisopettajat opettavat YTOja. Jotta erityistä tukea pystytään antamaan oikea-aikaisesti, oikealla tavalla ja oikein kohdennettuna ja toteutettuna, erityisopettajien tulisi olla mukana viikottain opetuksessa. Minä kannatan tätä. Ryhmänohjaajajna toimiessani ja pitkiä aikoja samoja luokkia opettaessani kaipasin sitä, että olisin pystynyt keskittymään vain ja ainoastaan opetuksen ja oppimisen ohjaamiseen. Sen sijaan tunteja sekoittivat päivittäin esimerkiksi agressiivisuuden puuskat, keskittymisen suuret ongelmat, puhelinten käyttö jne. Piti luoda selkeitä sääntöjä ja keskittyä opiskelijoiden osallistuttamiseen opetukseen, jotta pystyin saamaan opetusta eteenpäin ja opiskelijat sisäistivät sen. Opetukseen tarkoitettu aika pienenee jatkuvasti. Sen sijaan ohjaamisen aika lisääntyy samassa suhteessa. Usein kommentoin monellekin opettajalle, että luokassa tarvittaisiin vaikka psykologi ja lehtori yhtäaikaa. Lähes kaikki opettajat yhtyivät näkemykseen.

Marja Kuusisto kommentoi myös työaikoja. Ammatilliseen ja laaja-alaiseen opetukseen tarvitaan paljon enemmän koulutusta ja huomattavasti enemmän henkilöstöä erityisen tuen tunnistajaksi ja toteuttajiksi. Tarve esimerksi merkonomien erityisopetukseen on kaksinkertaistunut alle vuoden sisällä. Nuorisotakuu ja maahanmuuttajat luovat haasteita. Erilaiset käyttäytymishäiriöt, unettomuus, keskittymisen ja tarkkuuden vaikeudet, agressiivisuus ja kieliongelmat ovat lisääntyneet erittäin paljon. Yhtenä yksittäisenä esimerkkinä on noussut puhelimista ja iPadeista heijastuva sininen valo, joka tieteellisesti todistettujen tutkimusten mukaan jarruttaa melatoniinin kehitystä ja aiheuttaa unettomuutta erityisesti nuorilla. Omnian terveydenhoitajat ovat löytäneet ohjelmiston, jonka avulla voi muuttaa sinisen valon harmaaksi. Pieni, mutta ehkäpä tehokas toimenpide! Lisäksi vanhempien vastuuta vanhemmuudesta kaivataan entistä enemmän.

Ongelmat ovat moninaiset ja ratkaisuja etsitään jatkuvasti. On mielenkiintoista nähdä, pystytäänkö Omniassa ratkaisemaan näitä yllä mainittuja ongelmia vuoden sisällä, ennen kuin jatkuva haku alkaa

Lopuksi kysyin Marjalta kolme neuvoa uusille erityistukea ohjaaville ihmisille:

1) Oppilas aina ensin. Olemme täällä häntä varten. -> Opiskelijalähtöisyys

2) Kouluta itseäsi asiantuntijaksi! Opiskelijoiden vaikeuksien tunnistaminen ja niiden ratkaisut ovat hankalia. Pääsisitkö työnohjaukseen?

3) Tue kollegaasi. Työyhteisö ja kollegat ovat tukesi kaikessa. 

Kiitos Marja Kuusisto ja Omnia!