Koostekommentit teemaluennoista

Tässä alla kommentoin lyhyesti loppuja Kari -open antamia teemaluentoja. 

1) Katri Aaltonen, Merja Alanko-Turunen ja Päivi-Katriina Juutilainen: Arviointi on ohjausta ja ohjaus arviointia: Video herätti minulle kysymyksen; pysyykö arvioinnin käytäntö reformiuudistuksen mukana? Opetussuunnitelma (osaamistavoitteet, kohteet ja kriteerit) ohjaa arviointia; sen haasteena on sen päivitettävyys vastaamaan työelämän muutoksia. Arvioinnin on oltava osallistuvaa, jaettavaa, neuvoteltavaa tulkintaa opiskelijan osaamisesta. Herää kysymys; miten dialogissa keskustelevat arvioijat osaavat läpinäkyvästi arvioida hyväksyttävän osaamisen tason? Onko heillä taito siihen? Tärkeää on arviointisuunnitelma; arviointikieli niiden osapuolten välille, jotka tulevat arviointia tekemään. Miten eettisyys näkyy arvioinnissa? Parhaiten sitä kuvaa lause: "arviointi on aina toisen hyväksi". Pidin arviointimenetelmien lyhyestä ja tiiviistä esitelmästä ja erityisesti siitä, että siinä kerrottiin arvioinnista kokonaisvaltaisesti. :) Tämä oli todella hyvä ja napakka paketti nopeasti esitettynä. Videon laatu; taustalla pyörivät kuvat selkeitä, ihmisen kuva ihan kuin ulkoavaruudesta napattu. ;)

2) Mika Saranpää: Kehittävä arviointi. Puhetta kehittävän arvioinnin ideologiasta: Mika Saranpää aloitti historiallisessa näkemyksellä kehittävästä arvioinnista ja sen ideologiasta. Trivialiteetti; arvioinnin tehtävä on jonkin kehittäminen. Onko se itsestäänselvyys? Miksi ei? Syitä on monia, mainitakseni esim. päättöarviointia ei arvioida elinikäisen oppimisen hengessä. Video oli kuin liiketoiminnan kehittämisohje; kehittävä arviointi on prosessi, joka on jatkuvaa osallistujien toimintaa tietyssä ympäristössä, ja että muutos on toimijoiden itsensä tehtävä. Muutos kulkee kohti tavoitetta eli eteenpäin. Menetelmät ovat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia. Samoja asioita olen käynyt läpi, hieman eri näkökulmalla ja ehkäpä myös erilaisilla käytetyillä sanoilla. Kun puhuja alkoi puhua johtamisesta, osin olin samaa mieltä, osin ei. Johtamisen arviointia ei pidä yleistää, sillä toimialat ovat erilaisia ja yritykset ovat erilaisia. Oikeassa puhuja oli osallisuudesta; millä tahansa alalla osallisuus luo positiivista tulosta. Sinänsä video ei siis antanut minulle paljon uutta. Videon laatu; mieluummin katselen sisältöä kuin naamakuvaa. Tekstit olivat liian pieniä ja kasvokuva todellakin liian iso. Puhe kuului hyvin ja selkeästi.

Mika Saranpää: Osaamisen arviointi, voimasanoja ja kysymyksiä.: Ammatillisen koulutuksen arviointi on aina osaamisen arviointi; kyllä, niinhän se on. Havaitsemisen kautta voimme arvioida; kyllä. Oppimisen arvioijana voi toimia vain itse, mutta osaamisen arvioimisen arvioijana voivat toimia muutkin. Olen hieman eri mieltä. Oppimisen tason arvioijana toimii myös opettaja kokeiden avulla. Toisaalta, puhuja voisi kysyä, onko siinä tapauksessa kyse osaamisen arvioinnista... Minusta tietyin tavoin on kyse samasta asiasta. Puhuja määritteli hienosti kriteerien kriteerit eri näkökulmista ja myös perusteli ne. Näitä tulisi myös opetushallituksessa miettiä, kun rakennetaan opetussuunnitelmia. Videon laatu; kuva pieni ja huono, mutta tekstit näkyivät paremmin kuin edellisessä videossa. Puheen laatu huono. 

4) Katri Aaltonen: Opetusta tukevien prosessien suunnittelu (Padlet-materiaali) 5.9.2016 ja Vuoden 2015 luennon tallenne: Mielettömän hyviä! Monipuolinen paketti erilaisia ja oikeita työkaluja jokapäiväiseen käyttöön. Oppaita ja ideoita löytyi suunnittelusta opetukseen ja arviointiin. SUPERB!!! Täältä nostan pedagogisesti ajattelevan asiantuntijan eli opettajan rooli sekä asiantuntijana että pedagogina. Olen usein sanonut, että opettajilta tulisi vaatia myös psykologin koulutus... Ammatillista kehittymistä tapahtuu jatkuvasti monella eri tasolla, jo yksinomaan työelämän muutosten vuoksi. Aaltonen sanoo, että opettajan pedagoginen kehittyminen on haasteellista. Olen samaa mieltä. Vanhojen asenteiden ja arvojen päälle on rakennettava uutta, ehkäpä jopa muutettavakin jotain. Se vaatii todellakin syvällistä itsetuntemusta ja valmiutta kehittää ja kehittyä. Katri Aaltonen käytti monipuolisesti erilaisia välineitä opetuksessaan. Opetusmenetelmien MindMapista aion kokeilla muutamaa jo ensi viikolla. :)

5) Päivi-Katriina juutilainen: Ohjaus ammatillisen opettajan työssä 5.9.2016 diasetti ja Päivi-Katriina Juutilainen: Vuoden 2014 verkkoluennon tallenne: Ohjausta katsottiin monipuolisesti. Ja sitähän se onkin; on yksilöllistä, ryhmän, erityis, työssäoppimisen jne. ohjaamista. Opettajalla on monta roolia ja monta eri menetelmää opeteltavanaan. Noita kaikkia edellä mainittua ohjausrooleja olen työssäni kohdannut; osan erittäin haasteellisena ilman minkäänlaista taustatietoutta, osan entisen työkokemuksen pohjalta helppona hommana. Tärkeintä on aina opiskelijan oppiminen ja osaamisen kehittäminen. Samalla opettaja kehittyy itsekin. Pidin sekä tallenteesta että diasetistä myös ryhmänohjaajan näkökannalta. Ne antoivat hyviä taustavinkkejä ryhmän ja yksilön ohjaavuuteen. 

6) Jari Laukia: IV myyttiä ammatillisesta koulutuksesta - Ammatillinen koulutus historian valossa Luennon diasetti: Historia pitää tuntea ja siitä pitää oppia. Historiasta voit myös nähdä, että aina on ollut oppipoika ja isäntä -metodi; työssäoppimista! Oli kyse sitten suutarin opista tai maatalosta; käytännön työ on pakko oppia käsillä tehden. Nykyisin tehtaissa robotit tekevät suurimman osan työstä, mutta niitä ohjataan osin käsin, tietomäärällä ja taidolla. Historia on myös mielenkiintoista; on ollut hauska nähdä, miten 1800 -luvun oppipoika ja kisälli systeemin romahdettua olemme nyt reformin edessä. Työelämän merkitys kasvaa entisestään ja opetushallitus myös siirtää vastuuta entistä enemmän työelämälle. Osataanko yrityksissä vastata siihen? Se jää nähtäväksi. Syntyykö siihen markkinarakoon uusi elinkeino? Mielenkiinnolla odotan reformin tuloksia kymmenen vuoden sisällä. On hienoa elää keskellä muutosta. Toisaalta, mitä muutakaan tämä elämä on ollut sitten kautta aikojen? ;)

Summa summarum; teemaluennot ovat antaneet syvyyttä opinnoille. Niiden kautta vanha tieto on saanut vahvistusta ja uuttakin on rakentunut päälle. Heikkouteni ja vahvuuteni on konkretian rakastaminen; haluan nähdä konkreettisia ratkaisuja ja tuloksia. Siksi haasteenani on ollut jaksaa katsoa ja kuunnella teorioita; ei niinkään oppi niitä. Miksi olen kommentoinut videoita? Ne vaikuttavat siihen, miten motivoidut niitä katsomaan. Sisältö, visuaalinen, ääni ja valot vaikuttavat kaikki virkeytesi ja kiinnostavuutesi tasoon. Mutta, tästä eteenpäin kohti ammatillista opettajan pätevyyttä!